Tänä jouluna ylitin itseni ja maalasin joulukortit vesiväreillä. Päätin, että ne muutamat hassut kortit jotka aion lähettää (muun muassa Tanskan kämppiksille) jaksan kyllä askarrella itse, ja onhan omatekoinen kortti aina kaupan korttia kivempi.
Joitain vuosia sitten joulukorttien tekonihan näytti jokseenkin tältä:
Mutta silloin minulla olikin aikaa, tilaa ja materiaaleja vaikka muille jakaa. Tänä vuonna kuitenkin kaikki kolme ovat rajallisia, joten totesin että vesiväreillä syntyy vähiten sotkua ja silti jäljestä (ehkä) tulee ihan kivan näköistä.
Tässä vaiheessa on tosiaan syytä mainita, että minä ja vesivärit ei koskaan olla tultu erityisen hyvin toimeen. Koska maalauspuuhissa olen enemmän toiminnan ihminen kuin yksityiskohtiin paneutuja, ei vesivärien kärsivällisyyttä ja tarkkuutta vaativa luonne ole koskaan oikein puhutellut minua. Mutta kuinka ollakaan, tänä vuonna yllätin itseni olemalla kärsivällinen ja lopputuloksena on kortteja jotka jopa kehtaa lähettää maailmalle sen sijaan, että tekisi niistä saunansytykkeitä.
 |
| Nalle on herätetty talviuniltaan. |
PS. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että vaikka lupailinkin postausta DIY-joululahjaideoista niin se taitaa kyllä jäädä tänä vuonna tekemättä. Ehkä ensi vuonna sitten? Tässä sen taas näkee, että koskaan ei pitäisi luvata mitään etukäteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti