Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuodenvaihde. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuodenvaihde. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

| Joulu pakettiin

Joulu tuli ja meni järjettömän kauniissa säässä, ihan kuin luonto olisi halunnut hyvittää viimevuotisen kurjuuden. Apology accepted! 

Sosiaalinen media tietää kertoa, että suurin osa on jo raivannut kuuset ja koristeet pois, mutta meillä mennään loppiaiseen saakka ennen kuin kuusi saa kyytiä. Kotikotona joulu raivattiin monesti pois vasta nuutinpäivänä. Se oli sitä aikaa, kun joulun kanssa ei keulittu niin kuin nykyisin ja se kuusikin kannettiin sisään vasta aattona, nii.

Mutta pannaanpa kuvasarjan kyyditsemänä joulu pakettiin ja ruvetaan sitten hissunkissun katselemaan mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Tuttuun tapaan mulla ei vielä ole edes seinäkalenteria. Siitä huolimatta hyvää uutta vuotta!


Kuusi koristeltiin viimevuotisilla pahvitähdillä ja uusilla pitsiliinakoristeilla.


Olohuoneen ikkunaan ripustin jo pari vuotta sitten askarrellut tähdet. Tällä askarteluvauhdilla koristeita on kohta enemmän kuin kotiin mahtuu!




Ovenpielen kuuseenkin jäädytin koristeet. Nämä on käteviä, kun ei tarvii säilytellä nurkissa koko vuotta!

Jouluaattoa vietettiin isännän porukoilla ja saunottiin rantasaunan pehmeissä löylyissä. 

Tapaninpäivänä käytiin nuotioretkellä siskonperheen kanssa.


Vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä pulled porkin ja juustolautasen äärellä porukoiden luona.



torstai 2. tammikuuta 2014

| Luettua: Anna Karenina

Eilen jo mainitsinkin, että koska uudenvuodenaattona ei ollut juhlintaa näköpiirissä, otin projektiksi lukea ennen vuoden vaihtumista loppuun Anna Kareninan. Ja sehän onnistui, joten vuoden 2013 päättyessä To Be Read 100 -listalta oli yliviivattuna 25 kirjaa. Ei mikään huikea tahti, mutta ihan kelpo suoritus ottaen huomioon että tammikuusta huhtikuuhun en juuri ehtinyt lukemaan muuta kuin gradukirjoja. Tänä vuonna tavoitteena on lukea vähintään toinen mokoma, mieluummin enemmän.

Leo Tolstoi - Anna Karenina (1887)

Anna Karenina on klassikko, jonka alkulauseen ja tarinan kaikki tietävät, vaikkeivät olisi sitä koskaan lukeneetkaan. Itseltäni spoilautui myös tarinan loppu, kun pahaa aavistamattomana luin erästä tutkimuskirjaa gradua varten. No, se ei silti pilannut lukuelämystä, joka ei ollut läheskään yhtä pitkäveteinen kuin pelkäsin. Venäläiset mestarit tuppaavat silti olemaan melko pitkäsanaisia ja jaarittelevia, niin kuin kirjojen paksuudestakin voi päätellä. Anna Karenina onkin paitsi Annan ja Vronskin ja Kittyn ja Levinin ihmissuhdekertomus, myös ennen kaikkea ajankuva 1800-luvun Venäjältä. Anna ja Vronski hahmoina eivät olleet erityisen rakastettavia, mutta Leviniä ja Kittyä jotenkin sympatiseerasin. Jos Anna Kareninaa tarkastelee nimenomaan rakkaustarinana, sellaisena se ei mielestäni ole kovinkaan kaksinen. Ihmissuhdetarinana puolestaan se on rikas ja melko raadollinenkin. 4/5

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

| Vuoden ensimmäinen päivä

Vuosi vaihtui ilman suurempia juhlia. Kirjapostausta tulee pikemmin kuin lupasin, koska vietin eilisillan urakoimalla loppuun lokakuusta saakka työn alla olleen Anna Kareninan. Käytiin me ukon ja tovereiden kanssa katsomassa ilotulitus, mutta siinäpä se vuoden vaihtumisen juhlinta sitten olikin. Seuraavaa vuodenvaihdetta voisi harkita ehkä juhlivansa jotenkin vähän päräyttävämmin.

Vaikka ollaan tultu jo hyvän matkaa vuoden pimeimmästä päivästä valoisaa kohti, ei kyllä tunnu yhtään siltä. Hämäräkytkimellä toimivat pihavalot palavat vuorokauden ympäri, nekään raukat ei tajua että on päivä. Tänään käytiin kävelemässä tihkusateesta huolimatta, sisällä istuminen alkoi ahdistaa. Keräsin ojan penkalta talven törröttäjiä maljakkoon, olivat jotenkin synkällä tavalla kauniita.


Pimeitä aamuja on piristänyt teemukissa uiskenteleva robotti, siskolta joululahjaksi saatu. En ole osannut päättää, onko sisustuslehtien lukeminen mukavampaa kuin se on ärsyttävää. Enimmän aikaa se on ärsyttävää.



Piparkakkutalon tuhoaminen aloitettiin jo tapanina, koska päätin, että se ei saa jäädä pölyyntymään ja pöydille viereskelemään. Mitä sitä turhia loppiaiseen saakka jemmaamaan, loppiaisena tekee jo mieli syödä jotain ihan muuta kuin piparkakkua.



Tämmöstä meillä näin vuoden ensimmäisenä päivänä. Huomenna pitäis mennä töihin, mutta jotenkin tuntuu että kaikesta nukkumisesta ja köllöttämisestä huolimatta ei ole erityisen levännyt saati energinen olo. Siihen vaadittaisiin ehkä himppanen enemmän sitä valoa, kiitos.

tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuosi kuvina | Year in Photos (+ a change)

Vuosi vetelee viimeisiään ja näyttää siltä, että meillä ei tänä(kään) vuonna jakseta juuri juhlia. Tässä kuitenkin viime silmäys menneeseen vuoteen.

Tammikuu



Tammikuu oli gradun tekemistä ja yrityksiä syödä terveellisesti. (Se tapa ei tarttunut.)


Helmikuu



Helmikuussa meidän makkariin ilmestyi isännän tekemä sängynpääty. Makuuhuone oli ja on edelleen meidän kämpän 'laitetuin' osa. Tapettivalintakaan ei ole reilussa vuodessa ruvennut tympimään vaan se näyttää omaan silmään edelleen hyvältä. Vielä kun kattolampun saisi vaihdettua niin vot.


Maaliskuu 



Suurimman osan maaliskuusta vietin maalla talonvahtina ja kirjoitin gradua kissojen avustuksella. Kuvan Kusti-polo joutui hukkaan alkusyksyllä, eikä siitä ole sen koommin kuultu. ._.


Huhtikuu 



Huhtikuussa oli kaksi melko tärkeää juttua: reissu Englantiin ja gradun jättö. Oli mahtavaa päästä näkemään ja kokemaan Englannista muutakin kuin Lontoo; ne pienet pubit ja maalaiskylät, joita telkkarissa ja leffoissa aina näkee. Ja sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla, kun gradukivi vierähtää harteilta.


Toukokuu


Toukokuussa nautin gradunjälkeisestä ihanasta vapaudesta ja sellaisista pienistä jutuista kuin varpaankynsien lakkaamisesta ja kirppistelystä.


Kesäkuu



Kesäkuussa vietettiin paljon aikaa toverien kanssa ja juhlittiin minun valmistumista peräti kahdesti, mutta tärkeimmäksi kesäkuun kuvaksi nousi silti uusi kamera. Fujifilm X10 on osoittautunut kerta toisensa jälkeen luotettavaksi kumppaniksi blogihommissa ja muutenkin elämää taltioidessa. (Esimerkiksi kummipojan ensikohtaaminen joulupukin kanssa tuli onnistuneesti talteen Fujin ansiosta.) Toivon meille vielä monia yhteisiä vuosia, kenties jossain vaiheessa hankin jopa ulkoisen salaman!


Heinäkuu



Heinäkuussa lomailtiin ja mökkeiltiin. Vietettiin vielä vähän lisää aikaa tovereiden kanssa, käytiin Rokissa ja otettiin rennosti.


Elokuu 


Elokuussa meillä oli ilo juhlia peräti kolmissa häissä. Tämä kuva on niistä ensimmäisistä, mutta tuo "kaksi onnellista" tiivistää hyvin koko kuukauden tunnelmat. (Tästä klik toisiin häihin, tästä klik kolmansiin. Onpa ihanaa katsella näitä vielä kuukausien päästäkin!)


Syyskuu



Syyskuu oli ihan kummastuttavan lämmin ja kaunis. Mieluisin kuvamuisto on Kukkosensaaren retkeltä, joka tehtiin isännän kanssa. Syyskuussa polkaisin käyntiin projekti työpisteen, jonka sain kuin sainkin vedettyä loppuun saakka ennen vuoden vaihtumista! Syyskuu oli myös blogin postaustahdiltaan aktiivisin kuukausi, peräti 31 postausta.


Lokakuu



Lokakuussa askartelin kaikenlaista pientä, kävin taidenäyttelyssä toverin kanssa ja osallistuin ensimmäiseen valokuvakävelyyni. Tärkeimmäksi kuvaksi nousi kuitenkin tämä yksin lenkillä ottamani kuva, joka oli kuvituksena omaa aikaa käsittelevässä postauksessa. Pysähtyminen ja itselle ajan ottaminen on hirvittävän tärkeää eikä sitä muista tehdä läheskään tarpeeksi usein, ja itsekin meinasin väsyttää itseni ihan totaalisesti viime syksynä.


Marraskuu


Marraskuussa parasta oli viikonloppu, jonka sain viettää kokonaan kotona ukkokullan kanssa ja syödä aamupalaa pitkän kaavan mukaan. Lähes yhtä tärkeä oli viikonloppu, jonka vietin Jyväskylässä toverien kanssa. Arvokkaita pysähtymisen hetkiä molemmat, mutta vähän eri tavalla.


Joulukuu



Joulukuun parhaus tiivistyy myös yhdessäoloon. Siihen nähtävästi varsinkin loppuvuosi on keskittynyt: ystäviin, perheeseen, ukkokultaan ja yhdessäoloon. Alkuvuosi meni gradun takia enemmän tai vähemmän eristäytyneissä merkeissä, mutta ilmeisesti vahinko on tullut otettua takaisin vaikka välillä on tuntunutkin siltä, ettei aikaa ihmisille ole ollut läheskään tarpeeksi.

2013 oli ihan hyvä vuosi, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Hyvää uutta vuotta toverit ja kiitos seurasta! Blogikuviot jatkuvat enemmän tai vähemmän entisellään, yhtä pientä muutosta lukuun ottamatta: tästä eteenpäin en enää panosta englanninkielisiin tiivistelmiin tai otsikoihin, 'markkina-alueeni' kuitenkin on ihan kotimaassa ja kyselyn perusteella blogiani lukee vain yksi henkilö englanniksi.


This is my year 2013 in twelve photos. First half of the year was more or less just working with my thesis, but it would seem that starting from summer, I have spent a lot of time with my family and friends (even though they are not present in the pictures). My most important achievement was graduating. Saddest thing was to lose our cat Kusti. Happiest thing was THREE weddings in one month! So much love out there. All in all, it was a good year. 

Also, I have decided to drop English summaries and headlines from my posts. The poll told me there is only one person reading my blog in English, so although I really appreciate that one person out there (thank you!), I want to make things a little easier for myself. It feels rather futile for me to keep up this habit that sometimes almost doubles the amount of time I use writing these posts since most of my readers do understand Finnish. If it ever feels necessary, I'll pick up the habit of posting in English again. Thank you for reading and Happy New Year! 

tiistai 1. tammikuuta 2013

Mitään en lupaa mutta...

Ihan kirjallisesti esitetyn uudenvuodenlupauksen lisäksi on tietysti kiva toivoa tulevalta vuodelta (ja itseltään) kaikenlaista. Tänä vuonna vois ainakin

valmistua - gradu on oikeastaan ainoa asia mikä tällä hetkellä estää minua siirtymästä elämässä eteenpäin. Toimeksi siis! Jo tänään. Eikun kello on kyllä jo aika paljon. No huomenna sitten. (Huomatkaa tämä päättäväisyyden määrä.)

löytää töitä - se voi olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritettävä on. Myös jonkinlainen plan B voisi olla hyvä laatia, ihan konkreettinen sellainen.


lukea vähän enemmän kirjoja - toivon että tämä seuraa gradun valmistumista. Siis että voi hyvällä omallatunnolla lukea muuta kuin tutkimuskirjallisuutta. (Jota sitäkään en ole lukenut läheskään tarpeeksi ahkerasti. Voi syyllisyys.)

Ruokayritys parin vuoden takaa. Melko surulliselta näyttää...

opetella tekemään parempaa ruokaa - parempaa niin maun kuin terveellisyydenkin puolesta. Nykyisin tarvii kokkailla kuitenkin lähes joka päivä (paitsi niinä päivinä kun isäntä hoitaa ruokapuolen), joten ehkä siinä väistämättä pikkuhiljaa myös kehittyy. Tänään testasin muuten ensimmäisen kerran äitin joululahjaksi antamaa OBH Nordican Eco Kitchen -paistinpannua ja se on ihana! En olis uskonut koskaan sanovani paistinpannua ihanaksi mutta tämä keltainen pikkutyyppi on kyllä parasta. Banaani-kookosletut onnistui hienosti eikä paistamiseen tarvinnut tippaakaan rasvaa. How cool is that? 

kasvattaa takapihan kukkapenkissä mausteyrttejä - tätä olen suunnitellut viime kesästä asti ja mörökölli minut vieköön jos jokin estää tätä toteutumasta!

maalata, askarrella ja puuhailla kaikkea kivaa - uskoisin, että tätä tulee varmasti tehtyä. Silloin on asiat huonosti, jos minkäänlaiselle puuhastelulle ei ole aikaa tai energiaa.


liikkua vähän enemmän - sulkapalloilu jatkukoon! Ehkä se kuntosalikin, lopulta? Ehkä menen sinne sitten kun kaikki uudenvuodenlupaajat ja joulukilojen karistajat on luovuttaneet ja saleilla on taas hiljaista ennen kuin kesäkuntoon -kampanjat alkaa.

muistaa juoda teensä - ennen minulla oli tapana unohtaa teekupin pohjat juomatta, nykyisin unohdan kahdessa tapauksessa kolmesta koko kupillisen. Tästä tavasta voisi yrittää päästä eroon. Siis takaisin siihen, että myös juon sen teen, enkä vain keitä sitä kuppiin jäähtymään.

kuunnella enemmän musiikkia - viime vuosi oli musiikillisesti jotenkin surullisen vaisu, jonkinlaista korvien väsymystä tai mitä lie oli havaittavissa. Toivottavasti vastikään uudelleen löytämäni musiikin kuuntelun ilo kantaa koko vuoden.



matkailla - tänä vuonna haluan vähintäänkin tehdä visiitin Englantiin Laren luokse. Tanskassakin vois piipahtaa, mutta kunhan nyt edes sinne Englantiin pääsis.


Että johan siinä on yhdelle vuodelle tavoitetta, ei muuta kuin toteuttamaan!


Besides making that one true new year's promise, I listed some things I would like to do this year but won't promise anything. Among them are graduating, finding a job, reading more books, learning how to be a better cook and travelling, to name but a few.