| Pääsiäisen aikaan

Pääsiäisenä nähtiin kavereita ja perhettä, käytiin keikoilla (22-pistepirkko ja Disco Ensemble), ulkoiltiin ja köllöteltiin kotosalla. Siinähän sitä olikin neljälle vapaapäivälle just sopivasti ohjelmaa.

Kaupungissa oli vielä lauantaina jotensakin harmaata ja valjua, mutta jännällä tavalla hirmu kaunista. Päivää tai paria sen jälkeen kun tehtiin tämä kävelylenkki, huomasin Facebookissa jonkin kampanjan, jossa joensuulaisia patisteltiin kävelemään kaupungille että kaupunkikuvaan tulisi lisää elämää. Way ahead of you! Mutta tottahan se on, että esimerkiksi jokiranta on nykyisellään ihan hirmu kiva miljöö pienelle iltakävelylle ja olisihan siellä mukava nähdä enemmänkin elämää.

Sunnuntaina käytiin maalla (syömässä äitin ruokia namnam) ja auringonpaiste teki heti maailmasta värikkäämmän! Varsinkin metsässä oli jo mukavan vihreää, kun kömmittiin kurkistamaan joko puro on sulanut. Ja olihan se! Tosin vasta lyhyeltä pätkältä, mutta kuitenkin.

Mites teidän pääsiäinen meni?

***

Huomasin noita kuvia käsitellessäni, että kameran linssissä on tahra joka on tehnyt jokaiseen kuvaan harmaan läntin. Sitä sai sitten jynssätä jo otetuista kuvista kuvankäsittelyn avulla, yh. Pitäis ehkä jynssätä myös rievun kanssa linssiä, että välttyis vastaisuudessa moiselta projektilta.

| Milloin tästä tuli näin vaikeaa?

Ihanaa, että vaatteita voi taas viedä ulos tuulettumaan ilman, että tarvitsee ensin pukeutua eskimoksi. Talvi saikin jo riittää.

Tiedättekös kuomat, jostain syystä bloggaamisen pariin palaaminen tuntuu jotenkin kauhean vaikealta siihen nähden, että tämänhän pitäisi olla kivaa.

Ei vain tunnu olevan asiaa. Tosin tämäkin teksti meinasi muuttua saarnaksi vaatteiden hoidosta ja siitä, miten tuulettaminen vähentää pyykinpesun tarvetta. Kirveen alle meni sekin luonnos.

Vaatekaapissa sen enempää kuin kotonakaan ei tapahdu  mitään ja vaikka tapahtuisikin, se ei tunnu enää niin tärkeältä että siitä kannattaisi laatia kokonainen blogiteksti.

Onko muilla ollut samoja ongelmia ja jos on, miten olette päässeet niistä yli? Vai onko tämä vaan luonnollista kehityskulkua ja bloggaaminen ilmiönä (tai ainakin omana harrastuksena) yksinkertaisesti vetelee viimeisiään?

| Pikaretriitti

Pari viikkoa sitten sanoin joo, kun isäntä oli lähdössä ensimmäistä kertaa tänä keväänä virvelöimään ja kysyi, haluaisinko lähteä mukaan. Itsehän en kalasta, mutta kamerallekin löytyy yleensä kohteita sieltä missä on kalaa (eli veden lähettyviltä).

Kalastuspaikka löytyi suuren sillan kupeesta joen varresta noin vartin ajomatkan päästä kotoa. Vaikka autoja mennä huristeli aina toisinaan sillan yli, ympärillä oli enimmäkseen vain linnunlaulua ja metsän suhinaa. Isännän kanssa ei suurempia juteltu, kumpikin puuhaili omiaan - toinen kalasteli, minä ryömiskelin kuvaamassa kivenkoloja. Kun kamerasta loppui akku (tyypillistä, ettei se ollut täydessä latingissa), istahdin suurelle järkäleelle kuuntelemaan kevään ääniä ja miettimään niitä näitä.

Aika vierähti ihan huomaamatta ja kotimatkalla olo oli paljon rennompi ja levänneempi kuin jos olisin köllöttänyt illan sohvannurkassa katsomassa telkkaria. Vaikka tavallisena arki-iltana ei ole mahdollisuutta lähteä mökille tai muualle kauas kaikesta, niin tuollainenkin pikavisiitti luonnonhelmaan käy hermolevosta.

(Kaksi juttua, joita aion tehdä tänä kesänä useamminkin: a) käydä anoppilan rantasaunassa ja b) lähteä mukaan, kun ukkokulta lähtee kalaan. Toivottavasti sinne mökillekin ehtisi joskus.)

| Pakollinen vappupostaus

Meidän vappu meni aika pitkälti samanlaisissa tunnelmissa kuin viime vuonnakin. Eilen illalla ei jaksettu mitään erikoista, mutta käytiin anoppilassa toteamassa rantasaunan löylyt mukavan pehmeiksi (ilmoitin, että tämä otetaan muuten uusiksi tänä kesänä, mieluiten mahdollisimman usein) ja syömässä anopin tekemiä munkkeja. Illalla juotiin venäläistä skumppaa ja katsottiin Californicationin uusin jakso, erinomainen ilta siis.

Tänään käytiin tovereiden ja porukoiden kanssa katsastamassa vanhojen autojen kulkue ja syömässä torilla lörtsyt. Kummipojalle ostettiin foliopallo viemisiksi, ehkä jonain vuonna lähdetään yhdessä autoja katsomaan! Sitten sisko kyytiin ja meille syömään brunssia. Täytyy sanoa, että oli mukavan stressitön ja rento vappu. Vanha ei vaan jaksa enää juhlia.

| Kevät joen varressa

Käytiin tänään maalla porukoiden luona. Ruuan ja kahvin välissä käytiin lainakoiran kanssa vähän kävelemässä ja haistelemassa kevään tuoksuja joen tuntumassa. Pienen happihyppelyn jälkeen oli parhautta istua kahvipöytään, johon äiti oli kattanut köyhiä ritareita.

| Järvivettä ja vehnästä

Tämä viikonloppu on ollut vähän sellaista latailumeininkiä. Ei olla tehty mitään ihmeellistä tai hirveää aktiivisuutta vaativaa, lähinnä köllötelty sohvalla ja syöty. Eilen isäntä ehdotti, josko haettaisiin Heinosen leipomolta pullaa päiväkahville. Jäätiin sitten sinne kahvittelemaan ja mie söin lopultakin berliininmunkin! Mulla on ollut viime aikoina joku ihme hinku saada berliininmunkkia, mutta koskaan niitä ei ole lähikaupassa. Nyt sellainen sitten osui kohdalle ja kuten odottaa saattaa, ei se nyt ihan vastannut odotuksia. Tiedättehän te, kun jotain tekee sikana mieli eikä se sitten loppupeleissä olekaan niin ihmeellistä. Toisaalta Heinosen leipomon uusi kahvila sai meiltä hyväksynnän, kiva paikka.

Kotiin koukattiin sataman kautta. Käytiin tarkastamassa jäätilanne ja todettiin että kah pentele, avointa vettä. Illalla tehtiin pitsaa siskon vinkkaamalla ohjeella, suosittelen lämpimästi: The Londoner: Proper Pizzas

Tänään käytiin taas Surakan baarin brunssilla, tällä kertaa oli seurana ihan liian harvoin nähtyjä tovereita pohjoisesta. (Mie välttelen ihmisten kuvaamista niin lahjakkaasti, että nää miun kuvat on useimmiten tosi tylsiä. Pitäisi opetella saamaan edes ihmisten kädet mukaan kuviin, että olisi vähän mielenkiintoisempaa. Siinäpä työnsarkaa.)

Illalla vielä siskon kanssa leffaan katsomaan Miyazakin Tuuli nousee, sittenpä ois taas yksi viikonloppu paketissa.

(Mutta mikä ihmeen kirous siinä on, että viikot paistaa aurinko aina niin samperin kauniisti mutta heti kun tulee viikonloppu, aurinko menee pilveen ja alkaa sataa pieniä mummoja? Tämä on vääryyttä, sanon.)

| Aavistus Aasiaa

Jos Tukholman tuomiset muistuttivat Ranskasta, niin Tampereen Tigerista puolestaan tarttui matkaan Aasian suuntaan viittaavia ostoksia. Keramiikkalautaset ostin sushiaterioita ajatellen. Perustelin tämän itselleni niin, että no pyöreä sushi nyt vaan ei näytä hyvältä pyöreällä lautasella, joten pitää olla kantikas. Paras perustelu ikinä. Ja koska kauniit lautaset. Pikkupurkeissa puolestaan on teetä Sri Lankasta (ihan kelvollisen makuista hirvittävän halpaan hintaansa nähden) ja muistikirja kertoi olevansa bambupaperia. Se on muodoltaan ja ulkonäöltään melkein kuin (sikahalpa) ekoversio Moleskinesta eikä paperikaan ole tuntumaltaan hullumpaa, joten tällaisen muistikirja-addiktin oli ilmeisen mahdotonta jättää se hyllyyn ja kävellä ohi. Toin kaiken varalta siskollekin oman tuliaisiksi.  

Aasian lisäksi yhteinen nimittäjä näille ostoksille oli se, että vaikka ne eivät ehkä olleet ihan ehdottoman tarpeellisia hankintoja, niin niistä tuli hyvä mieli ja keväinen olo ilman että tarvitsi keventää kukkaroa koko sisustuksen uusimisella. (Sekin ajatus alkaa houkuttaa aina näin kevään koittaessa. Olen kuullut, että tämä on universaali ilmiö.) 

Kevätkaupunki | Spring Town

Kävin tänään jättämässä tutkintohakemuksen tiedekunnan kansliaan. Tajusin, että se oli varmaan viimeisiä kertoja kun käyn yliopistolla. Tiedekunnan publiikki on tietysti vielä parin viikon päästä, mutta sen jälkeen tuskin tulee käytyä. Oli ehkä vähän haikea olo.

Yliopistolla oli jo melko hiljaista. Luennot on loppuneet, ihmiset lähteneet kesän viettoon tai lukevat kotona viimeisiin tentteihin.

Kävin syömässä kesän ensimmäisen karjalanpiirakan Marttakahviossa.

Päällä oli lämpimän sään kunniaksi Tanskasta ostettu hakaneulamekko ja jalassa uudet kirppiskengät. Oli pehmeä askel.

Keskustassa myllerretään taas. Pizzeria Veronan taloa puretaan.

Vaneriseinää ei olekaan ydinkeskustassa ollut muutamaan vuoteen. 

Kaupunki vihertää hennosti, kohta on kesä.


The last visit to uni campus as a student. I felt a little wistful at the thought.
First carelian pasty this summer at the market place café. 
Wearing a dress bought from Denmark and my new thrifted shoes. Happy feet. 
Demolition and construction has started in the town centre.
There's the slightest green cast to the town. It's almost summer.

Vappuilua | May Day Festivities

Eilen aamulla totesin, että no eipä muuten joku vappu ihan hirveästi jaksa innostaa tänä vuonna. Pari viime vuotta sen juhliminen on jäänyt väliin kun olen ollut ulkomailla, eikä nytkään ollut sen kummempaa vappufiilistä. Illalla käytiin kuitenkin istumassa iltaa toverien kanssa ja sehän on aina mukavoo.

Tänään käytiin kaupungissa katsomassa vanhojen autojen perinteistä vappukulkuetta. Kiva perinne minusta.

Kulkueen jälkeen suunnattiin isännän porukoille juomaan vappukahvit ja syömään kotitekoisia munkkeja. 

Kotona pienten päiväunien jälkeen mie väsäsin meille smørrebrødejä tanskalaiseen malliin. Kuten kuvasta näkyy, tämä ei ole vielä ihan oikeaoppinen smörkky kun leipä on vielä näkyvissä täytteiden alta! Mutta todettiin, että näistä voisi tehdä vaikka vappuperinteen. Sekin voisi olla kiva perinne. 

Vähän illemmalla voisi vielä syödä lisää munkkeja (saatiin niitä anoppilasta mukaankin). Ei tää nyt ihan huono vappu ollut vaikkei lähtökohtaisesti kovin paljon kiinnostanutkaan. 

Yesterday all Finland was celebrating May Day's eve. I didn't feel much like celebrating, but we spent the evening with our friends and that's always nice. Today we went downtown to see the traditional May Day old cars parade. I think that's a nice tradition. Then we had coffee and "munkki" (they are kind of donuts that are traditional food for May Day in Finland) at my bf's parent's place. In the evening I made us some Danish sandwiches (smørrebrød) and we thought that it might be nice to make that a tradition of our own to have them always on May Day.