Joulukalenteri: Jotakin punaista | Christmas Calendar: Something Red

Tänä vuonna olin ajoissa liikkeellä ja sain aikaiseksi laatia blogiin joulukalenterin! Joka päivä huomisesta alkaen jouluaattoon saakka joulukalenterin luukuista paljastuu Jotakin Punaista. (Tästä ideasta kiitos toverille!) Nuo punaiset asiat voivat siis olla ihan mitä vain kuluneen vuoden aikana vastaan tullutta punaista. Tavoitteena on, että kaikissa punaisissa jutuissa olisi jokin pointti tai tarina taustalla, mutta katsotaan miten tämä tavoite täyttyy. Hyvää joulun odotusta, kuomat!

Syväanalyysi meikkipussin sisuksista | My Make-Up Bag

Tässä on meikän meikkivarasto. Aikaisemmin säilöin kaikki meikkini meikkipussissa, mutta kirppikseltä löytynyt pikkukori on osoittautunut paljon kätevämmäksi. Aikaa meikkaamiseen kuluu vähemmän kun kaikkea ei tarvitse penkoa pussin pohjalta. Tällä tavalla välttyy myös ärsyttävältä meikkipakkausten kolinalta (tai ainakin sitä on vähemmän).



Toisinaan tuntuu, että ahdistun ihan turhaan siitä, että minulla olisi muka liikaa tavaraa. Ottaen huomioon, että tässä esimerkiksi on kaikki meikit mitä omistan, tilanne ei loppujen lopuksi ole kovinkaan paha. Karsimisen varaa toki on, mutta yksi pieni korillinen ei ole sama asia kuin kaikki vessankaapit täynnä huulipunia.

Inventaariolista:

• Sivellinpussi. Sisältää kabukin, kaksi luomivärisivellintä, kynsiviilan, kynsileikkurit ja pumpulipuikkoja.
• Huulipunasivellin. Jostain syystä jäänyt sivellinpussin ulkopuolelle.
• 2x meikkipohja: Lily Lolon mineraalipohja, Santen meikkivoide
• Lily Lolon peittopuuteri (concealer)
• 2 x puuteri: Sante ja Oriflame (lähes lopussa, matkustaa nykyään käsilaukussa)
• 2 x kulmageeli: H&M:n väritön, Lumenen ruskea
• LilyLolon musta kajalkynä, Rimmelin eyeliner
• 2 x huultenrajauskynä: Body Shopin nude ja Lumenen tumma
• 3 x ripsiväri: Lumenen vedenpitävä ja tavallinen, Terre D'Ocin musta ekoripsari (lähes lopussa)
• Lumenen valokynä
• 6 x luomiväri: IsaDoran tummanruskea, Revlonin luomiväripaletti, Minersin luomiväripaletti, Lumenen duopaletti, Maybellinen violetti, Everyday Mineralsin harmaa mineraaliluomiväri
• 3 x huulikiilto: LilyLolon nude, Lumenen peittävä kiilto, Rimmelin helmiäiskiilto
• 4 x huulipuna: Oriflamen kuparinpunainen, Benecosin kirkkaanpunainen, Lumenen luumunpunainen, Maybellinen vaaleanpunainen
• Lisäksi ripsikampa/harja, ripsentaivuttimet, peili, puuterivippa, pinnejä ja meikkikynien teroitin

Tästä satsista luonnonkosmetiikkaa ovat nämä:

LilyLolon mineraalimeikkipohja ja peittopuuteri, Santen meikkivoide ja puuteri, Terre d'Ocin ripsari, Benecosin huulipuna, Everyday Mineralsin luomiväri, LilyLolon kajalkynä ja huulikiilto. Yhteensä kymmenen tuotetta.

Käyttöä saavat osakseen eniten nämä:

Arkimeikistä suurin osa syntyy luonnonkosmetiikalla, vain kulmageeli on taviskosmetiikkaa. Käyttämäni Everyday Mineralsin kabuki on ollut tosi hyvä, se on nyt pari vuotta vanha eikä karvat hapsota eikä irtoile ollenkaan!

Juhlameikissä taviskosmetiikalla on toistaiseksi suurempi rooli: ripsarin on toisinaan hyvä olla vedenkestävä, eko-eyelineria en ole vielä osannut edes kaivata kun vanhaa on jäljellä ja sama homma luomivärin suhteen. Nekin menevät sitten aikanaan vaihtoon. Tuo ruskea luomiväri on oikeastaan ainoa, jota käytän säännöllisesti. Olen ehkä vähän jumahtanut.

Jääkö näistä sitten jotain käyttämättä? Pärjäisinkö vähemmälläkin?

Näitä en oikeastaan käytä juuri koskaan. Peitepuuteri on hieman liian vaaleaa ihoni sävyyn ja jää ikävästi näkyviin vaaleina läiskinä. Muutenkaan en nykyisin viitsi väsätä sen kanssa, kun iho on suhteellisen tasainen tummia silmänalusia lukuun ottamatta. Revlonin luomiväripaletti on melko himmeäpigmenttinen, enkä nykyään enää jaksa askarrella luomivärinkään kanssa kuin joskus harvoin. Violetti puolestaan on hankinta Sofi Oksas -halloweenasua varten, eikä sitä kyllä siviilissä ole tullut kertaakaan käytettyä. Everyday Mineralsin luomiväri on aika hauskaa tavaraa ja niin pigmentin kuin pysyvyytensäkin puolesta hyvälaatuista. Levittäminen on vähän sotkuisehkoa puuhaa, koska mineraaliluomivärillä on taipumus karista. Suurin syy käyttämättä jäämiseen on kylmänharmaa väri, joka ei omasta mielestäni sovi omaan naamaani. Lumenen peittävä huulikiilto tuli joskus jonakin kylkiäisenä, enkä ole oikein pitänyt sen paksusta ja klähmäisestä koostumuksesta. Lumenen tumma huultenrajauskynä oli myös investointi Sofi Oksas-asua varten, ja yleensä rajaan huulet mieluummin nudella kuin tällä tummalla. Ilman näitä kaikkia pärjäisin siis paremmin kuin hyvin.

Ripsivärejä minulla on normaalisti kaksi (vedenpitävä ja tavallinen) kolmen sijasta, mutta Terre tosiaan vetelee viimeisiään ja uusi on jo varalla. Puutereita riittäisi yksi, mutta tässäkin tapauksessa toinen on likimain lopussa ja poistuu kohta valikoimasta. Muuten meikkien suhteen on aika optimi tilanne, näillä saa laadittua meikin kaikkiin tarpeellisiin tilanteisiin.

Ja ei, en ole koskaan kokenut tarpeelliseksi omistaa poskipunaa.

Mites teidän meikkipussit? Säilytättekö meikkejä pussissa vai jossain muualla, viekö kosmetiikkakokoelma koko vessankaapin vai riittääkö pelkkä ripsari?


In the first two pictures you can see all the make-up I own. I think I can be quite satisfied with the amount: it's not an alarmingly massive pile, don't you think? The third picture is the natural cosmetics that I have in there, the fourth and the fifth represents the stuff I use for everyday make-up (left) and for more festive, going-out make-up (right). The last picture is the things I hardly ever use and could perfectly get along without. What's your make-up bag like? 

Mitä kuuluu työpöytäprojektille? | How's the Work Space Progressing?

Syyskuussa suunnittelin kovasti työpöydän hommaamista. Silloin olohuoneessa näytti tältä ja työn alla oli kääntää järjestys päinvastaiseksi. No sehän saatiin aikaiseksi tehdä jo parin viikon sisällä tuon postauksen tekemisestä, mutta kuvia tulee vasta nyt koska valo, aika ja siisteys eivät ole kohdanneet toisiaan. Nyt tämä aihe tuntuu muutenkin taas ajankohtaisemmalta kun pieniä edistysaskeleita on tapahtunut, mutta niistä lisää myöhemmin.

Vähän jos taulut on vinkkelissä niin ei kai se väärin ole.

Niin että tuohon telkkarin viereen sen työpistseen pitäis muka sopia. Näyttää ehkä vähän epätoivoiselta, mutta (toivottavasti) mittanauha ei valehtele. 

In September I posted pictures of our livingroom and told about my plans to put up a work space of some sort. We switched the furniture around, but after that the plan has been waiting for it's execution. Now I think there is light in the end of the tunnel and before the end of the year I might even have myself a work space! And yes, it is supposed to fit right next to the tv. Seems unlikely, but I trust my measurements don't fail me. 

Aurinkoenergiaa | Solar Power

Aamulla herätessä maassa oli taas lunta. Iltapäivällä pilkahti myös aurinko, ja yksi vilkaisu ikkunasta näkyvään siniseen taivaaseen riitti antamaan tarvittavan sysäyksen, että sain itseni ylös sohvalta ja puuhaamaan kaikenlaista. Tein paljon sellaisia pieniä asioita joita olen suunnitellut jo pitkään, joiden tekeminen ei vie kauan mutta aikaansaaminen sitäkin kauemmin. Näköjään tarvitaan auringonpaistetta, että saa itsestään yhtään mitään irti näin syksyisin.

Ensi töikseni kuvasin Jyväskylästä ostamani vaatekappaleet. Harmaa ylisuuri college ja musta tuubihame löytyivät molemmat H&M:ltä ja ovat olleet käytössä jo monta kertaa. Toimivat mainiosti yhdessä ja erikseen, paitakin on niin pitkä, ettei se välttämättä tarvitse edes hametta kaveriksi. Ainoa harmitus näissä on tietysti se, etteivät ne ole tarpeeksi asiallisia työharjoittelupaikassa pidettäviksi, mutta onneksi on vapaa-ajan menojakin edes joskus.

Laitoin pyykit peseytymään ja lähdin kävelylle jolla imin itseeni päivänvaloa ja raitista ilmaa tulevaa viikkoa varten.

Kuvasin lisää asioita blogia varten.

Vein välikausitakit ja tennarit varastoon ja toin yhden villakangastakin ja lisää villapaitoja tilalle.

Auringon laskettua tiskasin ja jopa etsin ruuvimeisselin ja ruuvasin irti yhden lasisen kattilankannen kahvan, jonka alla on ollut ällöä möhnää jo ikuisuuksia, mutta jolle en ole saanut ajoiksi tehdä mitään ennen tätä.

Imuroin, ripustin pyykit ja tein ruokaa.

Ja lähes kaikki tämä sen kahden tunnin aikana kun isäntä oli pelaamassa salibandya.

Siitä ei ole tietoa, milloin tällainen aivohäiriöpäivä on seuraavan kerran. Siihen voi mennä aikaa.


Today we had snow again. And sun for the first time in ages! The sight of blue sky from our window gave me so much energy that during the two hours that my bf was out playing floorball I did plenty of things I have been planning to but never got around in actually doing them. I took photos for the blog, including the clothes I bought from my trip to Jyväskylä. I did some laundry. I took a walk in the beautiful snowy landscape. I storaged some summerclothing and brought in more sweaters. I did the dishes, vacuum cleaned and made dinner. No one can tell when it's going to be the next time I have this kind of energy boost, but I'm afraid it's going to take a while. It would seem that during the dark season everyone's solar power batteries run low. 

Viikonloppu kotona | Weekend at Home

Kun tarpeeksi monta viikonloppua putkeen on mennyt jos minkälaisissa menoissa eikä ole ehtinyt kotona edes pyykkiä pesemään, on lauantaiaamun viettäminen kaikessa rauhassa ihan ekstrajuhlaa. Kotiviikonlopun kunniaksi väsättiin aamupalaakin pitkästä aikaa ihan antaumuksella, melkein voisi väittää että lipsahti jo brunssin puolelle. Pyykin peseminen ja lakanoiden vetäminenkin tuntui mukavalta puuhalta ja se jos mikä on merkki siitä, että on korkea aika saada hengailla kotona.

Illalla on yhdet synttärit, mutta sitä ennen tässä ehtii vaikka lakkailla varpaankynsiään ja juoda lisää teetä. Leppoisaa lauantaita toverit! Toivottavasti teilläkin on mahdollisuus tehdä just sitä mikä tällä hetkellä on kaikkein eniten tarpeen, oli se sitten kotona löhömistä tai villiä pailaamista baarissa.

For the first time in ages I had the chance to enjoy the luxury of spending Saturday morning at home without a hurry. We made a great big breakfast (which was almost a brunch) and I felt that even doing the laundry was nice and relaxing. That's a sign that it was about time to have some home-time. 

Menovinkki: Butiikkien Lahjavalvojaiset

*Yhteistyössä astubutiikkiin.fi -palvelun kanssa*

Jos ei perjantai-illaksi ole vielä suunnitelmia, niin nyt on ihan paras mahdollinen menovinkki: ei nimittäin tarvii lähteä kotisohvalta yhtään mihinkään ja samalla voi joulushoppailla!

Astubutiikkiin.fi on verkkopalvelu, jonka sateenvarjon alle on kokoontunut suuri joukko suomalaisen käsityön ja designin taitajia. Tuotemerkkejä on tällä hetkellä lähes sata, kaikkea vaatteista koruihin ja keittiötekstiileistä kosmetiikkaan. Verkkopalvelun takana on Mari Moilanen, joka vuosi sitten turhautui yrittäessään löytää netistä omaperäisiä, kotimaisia joululahjoja. Tästä syntyi ajatus palvelusta, jonka kautta olisi  helppo löytää kotimaisten yrittäjien tuotteita ja niin syntyi Astubutiikkiin.fi.

Astubutiikkiin järjestää 22.-23.11 välisenä yönä klo 21-09 lahjavalvojaiset. Niihin voit osallistua Facebookissa Butiikkien Lahjavalvojaiset -sivulla, jonne tuon yön aikana päivittyy tarjouksia, arvontoja ja muuta kivaa. Osallistua voivat myös ne, jotka eivät ole kirjautuneet Facebookiin: riittää, kun päivittää sivua riittävän usein että uusimmat viestit tulevat näkyviin.

Astubutiikkiin tarjoaa myös lahjapalvelun, joka on helppo tapa muistaa kaukana asuvaa ystävää. Yksinkertaisuudessaan se toimii niin, että kun teet ostoksen verkkokaupassa, voit pyytää sen lähetettäväksi haluamallesi henkilölle paketoituna ja viestin kera. Vähemmän stressiä sinulle ja iso ilahdutus ystävälle!

Aikeissa on itsekin osallistua valvojaisiin ainakin alkuillasta, mutta veikkaan että uni tulee viimeistään yhdentoista aikaan kun takana on työpäivä. Hatunnosto niille jotka valvovat koko yön!

*Yhteistyössä astubutiikkiin.fi-palvelun kanssa*

Kissaterveisiä | Cat Greetings

Arvatkaa kuka on maalla kahdestaan kissan kanssa?

Ei mulla muuta.

Guess who's staying at the country with le cat? 

Kuluttaja-asiamiehen linjaus blogimainonnasta | About Marketing in Blogs

Siitä tietää, että on tullut vanhaksi, kun sellaiset paikat kuin Kilpailu- ja kuluttajaviraston nettisivut alkavat kiinnostaa. Olin aikonut kirjoittaa niistä ihan huvin ja urheilun kannalta - näkökulmasta, mutta tänään tuli vastaan ihan oikeasti blogimaailmaa koskettava juttu: KKV:n sivuilla on nimittäin nyt julkaistu kuluttaja-asiamiehen linjaus mainonnasta blogeissa.

Linjaus on yksiselitteinen: kuten muissakin medioissa, myös blogeissa piilomainonta on kiellettyä. Säännös koskee yritysten ja ammatikseen bloggaavien henkilöiden blogeja, mutta kuluttaja-asiamies suosittelee, että myös harrastajabloggaajat noudattaisivat tätä linjaa piilomainonnan kitkemiseksi.

Lue lyhyt artikkeli tästä ja linjaus kokonaisuudessaan täältä.

Kannattaa selailla noita nettisivuja muutenkin, esimerkiksi Eko-ostaja on kiintoisa osasto. KKV ei siis ole olemassa pelkästään reklamointiasioita varten, vaan siellä on paljon muutakin kuluttajan avuksi tarkoitettua materiaalia.


The Finnish Consumer Authority has declared surreptitious advertising forbidden in blogs. This concerns especially company blogs and blogs of persons for whom blogging is an occupation, but the Consumer Ombudsman states that also those who write blogs as a hobby should avoid surreptitious advertising. 

Kohti luonnollisempaa: kodin puhtaus | Natural Life: detergents

Esitin joulutoivelistallani toivomuksen ekopesuaineista joten tässä niistä vielä vähän lisää. Arkena eniten käytetyt tuotteet pyykinpesuainetta lukuun ottamatta ovat meillä jo ekoa, mutta pikkuhiljaa loputkin tuotteet on tarkoitus korvata ympäristöystävällisemmillä kunhan entiset joskus loppuvat. (Tosin luulen, että jotain laminaattipesua meillä riittää hamaan maailman tappiin asti...) Näihin kolmeen pulloon olen joka tapauksessa tutustunut perusteellisesti ja ihastunut palavasti. (Kaikki omalla rahalla ostettuja, no strings attached.)

Methodin käsienpesuneste (tuoksu Sweet Water) on aivan samanlaista kuin 'tavalliset' käsienpesunesteet niin koostumuksensa kuin pesutehonsakin puolesta. Tuoksu ei ole oma suosikkini, mutta pullon muotoilu ja kirkas neste sen sisällä miellyttävät silmää. Näitä käsienpesunesteitä saa myös täyttöpusseina, joten samaa pumppupulloa voi käyttää uudestaan.

Ennen Methodia meillä oli vessan lavuaarin reunalla Faith In Naturen leväkäsisaippua, joka oli käsille hellävaraisempaa mutta pullo aivan susiruma, anteeksi nyt vain. Tässä tapauksessa estetiikka meni käyttömukavuuden edelle. Ei tuo Methodkaan käsiä tärvele, mutta kyllä näissä selkeä ero on siinä suhteessa, varsinkin kun omat käpäläni ovat tunnetusti naurettavan herkät.

Kodin yleispuhdistusaineena meillä on ollut nyt vuoden päivät Methodin Verigreippi-yleispuhdistussuihke. Olen testaillut sitä monenlaisiin likoihin ja voin rehellisesti väittää sen olevan tehokkaampaa kuin useimmat kokeilemani perinteiset pesuaineet. Putsasin sillä muun muassa vuosikaudet varastossa lojuneen pöydän jalat ilman hirveää kuuraamista. Tuoksukin on miellyttävä eikä erityisen päällekäyvä. Olen putsaillut suihkeella niin keittiön, olohuoneen kuin vessankin pintoja ja hyvin on toiminut. Niin kuin kuvasta näkyy, pullo alkaa olla melko vajaa ja sehän on merkki siitä, että tuote on mieleinen kun sitä tulee käytettyä.

Methodin pesuaineet ovat kaikki biohajoavia ja niiden suunnittelussa otetaan huomioon myrkyttömyys paitsi ihmiselle, myös vesistöille. Lisää 'vihreästä kemiasta' ja Methodin perusperiaatteista voi lukea maahantuojan sivuilta.

Käsitiskiaineena on menossa jo toinen pullo Maison Bellen timjami ja omena -tiskiainetta. Tuo timjamin tuoksu on jostain syystä niin ihana, että astioita tekee toisinaan mieli pestä käsin ihan sen takia että pääsee tuoksuttelemaan sitä! Pesuteho on aivan yhtä hyvä kuin jossain fairyssa, en ole huomannut mitään eroa normitiskiaineisiin nähden. Maison Bellen tuotteet ovat myrkyttömiä ja biohajoavia niin kuin Methoditkin.

Olen huomannut, että niin kosmetiikan kuin pesuaineidenkin suhteen on käynyt niin, että kun olen siirtynyt ekoon, olen alkanut aidosti kiinnostua käyttämistäni tuotteista ja ennen kaikkea nauttia niiden käyttämisestä aivan eri tavalla kuin ennen. Mikä ei sinänsä ole yhtään huonompi juttu.


According to my New Year's Resolution, I have gradually changed my house detergents to more natural options. I have Method's Sweet Water Liquid Soap for handwash, Method's Pink Grape Fruit universal cleansing spray for kitchen, toilet and everything in between and Maison Belle's Apple and Thyme for dishwashing. They all work wonders, there's no sign of being 'eco' in their effectiveness, yet they all are non-toxic and biodegradable. I simply love them, they make even cleaning up and washing the dishes - well, if not exactly fun, at least nicer. 

Joululahjatoiveita | A Letter to Santa

Jouluhössötystä ei ole vielä tarkoitus aloittaa täydellä volyymillä, mutta koska joulupukki ja tontut haluavat ehkä olla ajoissa liikkeellä, tässä olisi kirje joulupukille. ;)

Rakas joulupukki, tänä vuonna toivoisin sellaisia lahjoja, jotka eivät jää nurkkiin pyörimään vaan tulevat käytetyiksi ja ovat hyötynä arjessa tai muuten vain ilahduttavat. Tässä muutama tarkempi toive:

• Lahjakortit ovat tervetulleita. Esimerkiksi hoitolahjakortti EcoBeautyyn, hierontalahjakortti vaikkapa KehoTaitoon tai kosmetiikan hankkimista varten Jolien verkkokauppaan tai Lifeen olisivat erityisen toivottuja. Myös leffaliput tulevat varmasti käytetyiksi.

• Lahjoitus Botanian ystävät ry:lle olisi myös mieleinen lahja. Sen ei tarvitse olla suuri summa, vaan vaikka suklaarasian tai kynttilän hinta.  

Jos haluat tuoda mieluummin konkreettisen paketin kuin lahjakortin, tässä olisi pari ehdotusta:

• Luonnonkosmetiikka tulee aina tarpeeseen. Käsivoidetta ja vartalovoidetta kuluu runsaasti ja käyttöä löytyy myös kasvovedelle, kosteusvoiteelle ja yövoiteelle. Kuorinnat ja naamiot olisi myös kivoja, sen sijaan shampoota ja muita suihkutuotteita on omasta takaa ennestään. Täältä löytyy tarkempi lista paikoista, joista luonnonkosmetiikkaa saa Joensuussa (ja netissä). (Ajattelin myös kirjoittaa vähän tarkemmin luonnonkosmetiikkalahjoista, joten tonttujen kannattaa pitää blogi tarkkailussa!)

vas. Vesisade-korvakorut oik. Musta Lintu -riipus, kuvat Nouseva Myrsky

• Kotimaiset korut: Nousevan Myrskyn kierrätyskumista tehtyjä koruja olen katsellut sillä silmällä jo pidemmän tovin ja yllä olevassa kuvassa ovat suosikkivaihtoehtoni, vink vink vaan. ;)

kuva: Mummi ja minä

• Ekopesuaineet ovat a) ympäristöystävällisiä b) yleensä hyvän tuoksuisia ja c) tulevat kivoissa pakkauksissa. Niitä siis! Esimerkiksi Methodia, Mummi ja Minää ja Maison Belleä otetaan ilolla vastaan. Niin ja Attituden pyykinpesuainetta! Näitä saa Prismasta ja CityMarketista ja Mummia ja minää pienemmistä puodeista, Joensuussa Sarustiikasta. Niin ja tietysti netistä. (Kyllähän kaikki jo tiesi muutenkin että mie tykkään siivoamisesta, mutta onko siinä silti jotain outoa, että toivoo tällaisia joululahjoja?)

Niin että rakas Joulupukki, nyt ois sitten valinnanvaraa että mitä panna pakettiin. Jos mikään näistä ei nappaa, myös mielikuvitustaan saa käyttää. Otathan huomioon että olen ollut varsin kiltti tänä vuonna, tein gradunikin valmiiksi. 

Dear Santa Claus, I would really like to have something useful for Christmas this year. Something that gets a lot of  use and that doesn't gather dust on the back shelf until next Christmas (and the Christmas after that and the Christmas after that and...). Gift certificates and movie tickets are nice, as well as a donation for the local botanical garden. If you want to bring something material instead of a gift certificate, natural cosmetics is always a valid choice. There are also these awesome jewellery by Nouseva Myrsky which are made of recycled rubber that I do really like. And yes, I would also like to get ecological laundry detergent and cleaning spray and dish washing liquid. And peace on Earth. Thank you.  

Hedonismiviikonloppu | A Weekend of Hedonism

Vietin viikonlopun ihanien tyttöjen kanssa Jyväskylässä. Ohjelma oli silkkaa hedonismia alusta loppuun: syömistä, shoppailua, syömistä, tyttöjuttujen jauhamista, syömistä, nukkumista...

Harjun Paperi oli ihana kauppa. Voi jos tällainen olisi ollut saatavilla silloin, kun vielä harrastin Postcrossingia aktiivisesti. Oli nimittäin postikortteja joka lähtöön ja ihan hurjan ihania joulukorttejakin, mutta en sitten raaskinut investoida niihin.

Pienikamari oli rönsyilevä ja täynnä jos minkälaista ihanaa (ja varsinkin blogeista tuttua), mutta sieltäkään ei tällä kertaa lähtenyt mitään mukaan. TitiMadamin korut (vasemmanpuoleisessa kuvassa) houkuttelivat kyllä.

Sisustuskamaa ei tullut ostettua, mutta tältä ostoskierrokselta löytyi pari sellaista vaatekappaletta, joita olen metsästellyt jonkin tovin. (Totesin, että ehkä on aivan suotavaa shoppailla silloin kun on jossain muualla kuin kotona, koska sitä tapahtuu ehkä pari kertaa vuodessa. Vähän sama homma kuin ruokavalion suhteen: kylässä on ok herkutella, jos kotona homma pysyy ruodussa.)

Lauantai-iltana käytiin syömässä kreikkalaisessa ravintolassa ja sunnuntaiaamuna ennen junien lähtöä brunssiteltiin Wilhelmiinassa ähkyyn asti.

Kotiin päästyä olo ei ollut yhtään väsynyt, mikä on vahva merkki siitä, että tämä viikonloppu oli juuri sitä mitä arkeen väsähtänyt pieni ihminen tarvitsee, että jaksaa taas pakertaa. Tovereille kiitos!


I spent the weekend in Jyväskylä with my friends. It was pure hedonism from beginning to end: food, shopping, sleeping and girl talk. Just what you need when you're tired of everyday routines and need a little change! 

Valoa hämärään | A Little Light in the Dark

Tänään tapahtui pitkästä aikaa harvinainen ilmiö: tulin valoisan aikaan kotiin. Keittelin iltapäiväteen auringonpaisteessa, tuntui kummalliselta. Ensimmäisen kuvan timjami ei liity tapaukseen, kummastuttaa vain sekin. Kuokin sen alkusyksystä ylös kasvimaasta ja tyrkkäsin ruukkuun sillä ajatuksella, että katsellaan miten nopeasti tuo kuolee. No, se on ollut ruukussa nyt pari kuukautta ja yhä potkii. Ja kasvattaa uutta versoakin vielä! Toisin sanoen tyyppi pärjää tässä lisääntyvässä hämärässä paljon paremmin kuin minä.

PS. Söin tänään iltapalaksi piparkakkumaustetahnalla täytetyn pullan ja join kaakaota. Joskus pulla iltapalaksi on juuri se, mitä tarvitaan. Joskus soijajogurtti ja hedelmät ei vaan toimi.


Today was the rare occasion that I came home before it was dark outside. Making a cup of afternoon tea felt strange in the sunlight. The thyme in the first picture is clearly doing better in this lengthening darkness than I am; it is actually growing! Also, I had a cinnamon roll for evening snack today. Sometimes that's exactly what you need. Sometimes a soy yoghurt and some fruit just doesn't do the trick.  

Harrastus menneisyydestä | A Hobby from Years Back

Sain kesällä postia, joka oli yllättävää mutta ilahduttavaa.

Harrastin nuorempana swappailua, mutta lopetin touhun nelisen vuotta sitten.

Vihkojen kierto on kuitenkin niin hidasta, että palautuksia tipahtelee edelleen säännöllisin (hyvin pitkin) väliajoin. Tämä vuonna 2008 tekemäni lyriikkavihko palasi luokseni heinäkuussa, se siis ehti olla matkalla noin viisi vuotta. Kyseessä oli varsin iloinen jälleennäkeminen, sillä tämä oli yksi omia suosikkejani kaikista tekemistäni vihkoista, silmäterä joka jäi mieleen siinä missä monet muut ovat unohtuneet ajan saatossa.

Vihkon takaisin saaminen jo itsessään oli riemastuttavaa, mutta siihen osallistuneiden aikaansaannokset olivat myös niin hienoja ettei voinut kuin hymyillä ja olla iloinen siitä, miten paljon ihmiset olivat jaksaneet nähdä vaivaa.


One of my old swap books returned to me in mail this July. It had been travelling for almost five years! This one was one of my favorites when I made it, and now even more so when the participants had put so much effort in their entries. Old hobbies die hard.

Halloween: Zombie Oksanen | Halloween Costume 2011 and 2013

Perjantaina vietettiin samassa paketissa toverin vanhenemispäivää ja halloweenia. Ja nyt saatte sitten nähdä senkin Sofi Oksas-asun jonka esittelyä lupailin jo vuosi sitten, koska tänä vuonna kierrätin samaa kostyymiä vähän muunneltuna.

Ruokana oli minihodareita, nom. 

Tyylikäs selfie peilin kautta, voi kyllä. Tämän vuoden kostyymin teema oli Zombie Oksanen. Valkoista ja mustaa kasvomaalia pohjalle ja siihen Oksas-meikki päälle. Sitten vähän epämääräistä verivalumaa suupieleen ja kaulalle ja ta-dah, sama asu sai uuden ilmeen.

Vuonna 2011 asu näytti tältä:

Käytännössä vain silmälasit ja peruukin ostin silloin uutena. Silmälasit olivat pyöreät John Lennon -arskat, joista vain napsautin linssit irti. Peruukki oli pitkä ja suora ja väriltään tummanruskea. Sen askartelemisessa menikin eniten aikaa, vaivaa ja hermoja, kun rastoittaminen tapahtui käytännössä erikeepperivedellä hieromalla. Rastoittamisen jälkeen maalasin peruukin mustaksi spraymaalilla ja tein täydennyksiä violeteilla kuiturastoilla ja villalangalla. Voin kertoa, että kun tuota piti pitkän illan päässään niin niskajumi oli tosiasia. (Spraymaalin jäljiltä myöskään peruukin tuoksu ei ollut mikään nenää hivelevin.)

Vaatteet, kengät ja korut löytyivät kirppikseltä. Yritin etsiä asuun liituraitajakkua jollainen Oksasella usein on pressikuvissa, mutta sellaista ei tietenkään tullut vastaan silloin kun tarvetta olisi ollut.

Jos olisi ollut aikaa, olisin tänä syksynä voinut vielä askarrella peruukkiin otsatukkahaivenia, mutta sitä aikaa ei sitten ollut. Ehkä taas muutaman vuoden päästä Sofi-peruukki pääsee käyttöön ja silloin teen sen otsiksen!

This year in our Halloween party I used my old Sofi Oksanen -costume (she's a Finnish author) but made it a zombie-version. The last picture is from 2011 when I first dressed up as her. 

Silkway-arvonnan voittaja + alekoodi | Winner of the giveaway + discount code

*Blogiyhteistyö kosmetiikkamaahantuoja Silkwayn kanssa. / In collaboration with cosmetics import and distribution company Silkway.*

Nyt hyvä yleisö on se hetki, kun Silkway-arvonnan voittaja selviää! Osallistujia oli yhteensä 45, mikä on vähintäänkin tuplat siitä mitä uskalsin odottaa, kiitos kaikille. Arvonta suoritettiin perinteiseen malliin lappuhommina, kun lappuja ei ollut satamäärin kirjoitettavana. Arvonnan virallisena aulisgerlanderina sekä lottokoneena toimi ystävällisesti isäntä.

....lottokone pyörii...

...ja voittaja on nimimerkki Audrey! Paljon onnea! Pääset valitsemaan 30 euron arvosta tuotteita Silkwayn valikoimasta. Olen lähettänyt sinulle sähköpostia, käyhän kurkkaamassa.

Lisäksi kaikki voivat vielä marraskuun ajan eli 30.11.2013 saakka  tehdä ostoksia Silkwayssa -10% alennuksella koodilla "goingtorain". Nyt siis niitä joululahjoja hankkimaan! (Jos ei muille, niin itselle. ;))

The lucky winner of the Silkway-giveaway is Audrey. I have e-mailed her. Also, the -10% discount code "goingtorain" is valid until the end of November, so now it's a good time to do some Christmas shopping! 

*Arvonnan palkinnon lahjoittaa Silkway / The giveaway price is given by Silkway*