DIY: Vanerihyllyt | Plywood shelves

Siitä asti kun joulun jälkeen otin vanhat verhot alas ikkunoista, on meidän keittiön seinässä ollut kalju kohta joka on minua suuresti vaivannut. (Sen kaljun kohdan voi nähdä vaikka tässä postauksessa, heti toisessa kuvassa.) Jossain vaiheessa minulla oli epämääräinen visio, että ripustelen seinälle hyllyiksi sopivan mallisia koreja kun niitä joskus tulee vastaan. No se ensimmäinen kori jäi aika yksin (kts. se kuva siellä postauksessa), ja aloin miettiä jotain muuta ratkaisua. Ajatuksissa siinsi epämääräinen visio jostakin kirppishyllyköstä, mutta eihän sellaistakaan tietenkään tule silloin vastaan kun olisi tarvetta. 

Ongelma ratkesi kun lopultakin tajusin laskea yhteen yksi plus yksi. Toukokuun Dekossa oli kuva jonka heti taitoin hiirenkorvalle tulevia tarpeita ajatellen, koska se puhutteli kaikessa yksinkertaisuudessaan: 

Vaneria ja varastohyllynkiinnikkeitä. Eipä hyvän näköistä! Päätin, että tämmöset hyllyt mie vielä joskus johonkin haluan.

Kesti heinäkuuhun asti, että tajusin yhdistää nämä kaksi asiaa.
Kesti elokuuhun asti, että homma tuli toteutettua. Mutta tuli kuitenkin, ja nyt mulla on hyllyjä keittiössä, jee!
Aarrerallilöydöt ja muisto viime perjantain kaason tehtävistä pääsivät saman tien asemiin.

Vanerit kävin Palavanerista, mistä ollaan haettu edullisia jämäpaloja maalauspohjiksi jo useampana vuotena. Nämä hyllylevyt (vaneri + mittaan sahaaminen) tulivat kustantamaan huikeat 5 euroa. Hyllynkannakkeita metsästin useammastakin paikasta, mutta niiden löytyminen olikin haastavampaa kuin olin kuvitellut. Hyllynkannakkeen nimellä ei nimittäin löytynyt mitään tällaisia yksinkertaisia ratkaisuja, vain samperin rumia tai samperin koukeroisia tapauksia. Lopulta Prismasta löytyi tällaiset kapistukset nimikkeellä "kulmatuki". No sama se mulle, kunhan ajavat asiansa. Se vaan jäi häiritsemään, ettei nuo ruuvinreiät ole linjassa. 

Vanerien reunat hioin hiekkapaperilla ja pyöristin kulmia ihan aavistuksen. Sen jälkeen käsittelin ne yhdellä kerroksella valkoista Osmo Colorin puuvahaa, jota ostettiin sängynpäätyä varten. Periaatteessa vanerihan ei välttämättä kaipaa mitään päälleen, mutta nuo hyllyt sattuivat olemaan aavistuksen kellertävää tavaraa joten viimeistelin ne vähän kauniimman näköiseksi. (Toisin sanoen en tajunnut siellä liikkeessä katsoa, minkä näköisestä vanerista se tilaus tehdään. Kannattaa olla tarkkana varsinkin jos suurempia hankintoja tekee, ettei tarvii sitten kotona itkeä kun sai rumaa vaneria :P) 

Sitten napsautin isännälle nakin että laittaa koko roskan seinälle. ^^ (Kannattaa kysyä siltä joka osaa. Itsehän olisin tyrkännyt nuo hyllyt seinälle ihan tavallisilla ruuveilla [jos haba olis riittänyt] ja luultavasti tuhannen vinoon. Ukkokulta hommasi kyprokkiseinään paremmin soveltuvat systeemit ja käytti vatupassia.) 

Vanerin suhteen kannattaa muuten muistaa, että se on ihan tolkuttoman huokoista ja imaisee itseensä kaiken mikä siihen kaatuu. Toisin sanoen jos nyt innostuit että täytyy saada vaneripintainen ruokapöytä, niin kannattaa miettiä siihen ehkä jokin pinnoite - tai sitten ihan joku muu materiaali. Kannattaa myös käydä katsomassa Raw Design Blogista vanerilla tuunatut työpöytä ja kirjahylly, näyttää nimittäin aika hyvältä! (Ja huomatkaa myös, miten Peeta osasi valita sen kauneimman ja virheettömimmän vanerin, toisin kuin eräät. Höm.) 

I had been planning to do something to our kitchen wall for more than half a year already. Finally the idea dawned on me when I saw this picture of plywood shelves in Deko magazine. It wasn't really much of a task, especially when I just bought the plywood and the corner metals and my boyfriend did the hanging for me. ;) And they look so good!