Vartalovoiteet vertailussa | Body lotions under scrutiny

Tässä kevään ja kesän mittaan on tullut kokeiltua eri luonnonkosmetiikkamerkkien vartalovoiteita. Hyvän ekovoiteen löytäminen onkin ollut tärkeää, koska vartalovoide on kirkkaasti suurimmalle ihoalueelle levitettävä kosmetiikkatuote, jossa ei tarvitsisi olla yhtään ylimääräistä myrkkyä joka imeytyy valtaisan pinnan kautta elimistöön. Ja koska kuiva, atooppinen iho vaatii paljon ja jatkuvaa kosteutusta, ei vartalovoiteen hinta saisi kuitenkaan liidellä pilvissä. Kulutustahti on keskimäärin purkki kuukaudessa, talvella enemmänkin.

1. Urtekram Nordic Birch Body Lotion  2. Benecos Body Cream

1. Urtekram Nordic Birch Body Lotion
Pehmeä ja helposti levittyvä koostumus, imeytyy nopeasti. Mieto, kirpeähkö tuoksu. Hyvä perusvoide, ei tee iholle ihmeitä mutta niitä en tämän hintaluokan tuotteilta odotakaan. Kunhan ei kiristä. Plussaa pumppupullosta. Löytyy ainakin Prismoista, ehkä myös hyvinvarustelluista S-Marketeista. Hinta noin 7,90 (tarkkaan en muista). EcoCert-sertifioitu.

2. Benecos Body Cream
Nimensä mukaisesti paksu, kermaisa koostumus josta itse ainakin tykkäsin. Hieman työläämpi levittää kuin maitomaiset tuotteet. Imeytyy melko nopeasti. Miellyttävä, makeahko tuoksu (ei liian imelä). Pidin tuotteesta kovasti, samoin pakkauksen ulkomuodosta (tosin miinusta siitä, että se on muovia eikä alumiinia, jolta se näyttää). Löytyy ainakin Lifesta (taisi olla Eco Beautyssakin, en mene vannomaan), hinta myös 7 euron paikkeilla. BDIH-sertifioitu.

3. Weleda Citrus Hydrating Body Lotion 4. Mádara Nourishing Cream dry/very dry skin

3. Weleda Citrus Hydrating Body Lotion
Juokseva, maitomainen koostumus joka on nopea ja helppo levittää ja imeytyy salamana. Raikas, voimakkaan sitruunainen tuoksu. Sopii kesäkäyttöön, kun iho ei ole ihan hirveässä kunnossa eikä sen huoltamiseen viitsisikään käyttää sikana aikaa. Hyvä, ilmatiivis pumppupullo. Omani ostin laivalta keväällä, mutta saatavilla myös mm. Eco Beautysta ja Sokokselta. Hinta noin 14e. NaTrue-sertifioitu.

4. Mádara Nourishing Cream dry/very dry skin
Paksu koostumus, levittyy hitaasti ja vie hetken imeytyä. Jännä, Madaran tuotteille ominainen mieto tuoksu jota ei voi kuvailla muuten kuin kasviseksi (lähinnä tulee mieleen sormien välissä hierotut koivunlehdet ja erilaiset heinät). Käytin keväällä huhti-toukokuussa, jolloin iho oli vielä talven jäljiltä katastrofi. Ei tehnyt varsinaisesti ihmeitä, vaikka erittäin kuivalle iholle onkin suunnattu. Ostin Jolien verkkokaupasta, mutta saatavilla myös Eco Beautysta, Sokokselta ja Lifesta. Hinta Joliessa noin 18e, toisin sanoen hieman hinnakas jokapäiväiseen käyttöön. EcoCert-sertifioitu.

5. Sante Goji Power Body Lotion

5. Sante Goji Power Body Lotion

Kevyt, juokseva koostumus. Nopeasti levittyvä ja imeytyvä. Voimakkaan karkkinen tuoksu, ei tule ensimmäisenä goji-marjat mieleen. (Makeat tuoksut tuntuvat olevan Santen tuotteille tyypillisiä.) Ainakin kesäiholle riittävä kosteutus, tykkään kovasti. Ostin Eco Beautysta, hinta 8 euron paikkeilla. Hinta-laatusuhde kohdillaan. NaTrue- ja BDIH-sertifioitu.

Lemppari: Lemmikkiä on vaikea valita, mutta ehkä se on tuo Sante jännän tuoksunsa kanssa. 

Vakkari: Vakiokäyttöön jää luultavasti Urtekram, koska se on hyvä perustuote, ei huimaavan hintainen ja helposti marketistakin ostettavissa kun entinen uhkaa loppua. 

Pettymys: Mádara oli hintaansa nähden melkoinen nööp. 

Huom! Luonnonkosmetiikkaa hankkiessa kannattaa aina tehdä myös hintavertailua; itse ainakin olen huomannut hinnoissa useiden eurojen eroja. Hyvänä esimerkkinä Lily Lolon meikit, jotka tilaan aina suoraan Briteistä, koska suomalaisten jälleenmyyjien hinnat ovat aivan järjettömiä. (Niin järjettömiä, että kannattaa maksaa postikulut.) 

Linkit eivät ole ns. affiliate-linkkejä, eli vaikka ne johtavatkin nettikauppoihin, minä tai kukaan muukaan ei hyödy niiden klikkailusta. Lisäsin ne lähinnä siksi, että niiden takaa voi tarkastella tarkempia ainesosaluetteloita ym. tietoja. / The links are not affiliate links, that is, not me or anyone else gets benefit if you click them. 

Here are some of the natural cosmetics body lotions I have been testing during the past spring and summer. I think it's important to find a good, effective and affordable eco lotion for everyday use, because skin is the largest area we spread cosmetics on, and I don't want to have any extra poisons sucking through it to my system. My favorite of these lotions is Sante (number 5), because it spreads quickly and doesn't leave my skin sticky. Also, the candylike scent is so outrageous I have to like it! It's not too pricey, either; around 8 euros or so. My everyday-lotion, though, ended up being Urtekram Nordic Birch (number 1), because it's trustworthy basic lotion with mild scent and thick enough consistency for my dry skin. It's also very affordable (from 5 to 7 euros) and has a practical pump  bottle. Most disappointed I was with Mádara (number 4), because it was especially meant for very dry skin but worked no miracles on mine. It is also the most pricey of these five. 

Luonnonkosmetiikkaa Joensuussa | Natural cosmetics in Joensuu

 

Aika pitää taas yksi lupaus! Lupailin nimittäin taannoisessa meikkivoidepostauksessa, että kartoittaisin paikkoja, joista luonnonkosmetiikkaa voi löytää Joensuussa. Pitemmittä puheitta: 

• Eco Beauty: kauneushoitola ja kosmetiikkamyymälä, josta yllä olevat kuvat on napattu. Valtavan paljon laajempi valikoima kuin olisin osannut kuvitella. Lisäksi Eco Beautylla on myös verkkokauppa, sillä myyjän mukaan koko tarjonta ei mahdu esille pieneen liiketilaan. Verkkokaupasta tilatut tuotteet voi käydä noutamassa liikkeestä, jolloin välttyy postikuluilta. Valikoimassa yleisimmät luonnonkosmetiikkamerkit kuten Weleda, Sante, Lavera ja Dr. Hauschka, mutta myös vähemmän tunnettuja, laadukkaita merkkejä kuten Alpaderm, L'atélier des Délices ja kotimainen Flow kosmetiikka. Meikkipuolelta tarjolla esimerkiksi Couleur Caramelin, Terre d'Ocin ja Benecosin meikkejä sekä Kure Bazaarin ihania kynsilakkoja (katso aiemmat kirjoitukset täältä). Kaikki Eco Beautyn tuotemerkit voi katsoa täältä. Erityisesti ilahduin siitä, että Eco Beautyssä pääsen nuuhkuttelemaan Honoré de Prés'n myrkyttömiä parfyymejä! Päätin syksyn mittaan käydä testaamassa yhden kerrallaan omalle iholleni ja esittää sitten ehkä joulupukille toiveen. ;)

• Life: varmasti useimmille tuttu puoti, jossa myydään luomua, superfoodeja, luonnonmukaisia ravintolisiä ja luonnonkosmetiikkaa. Joensuussa Lifeja on kaksi, toinen keskustan Metropolissa (Anttilan talossa) ja toinen Prismassa, mutta siellä en ole tullut käyneeksi joten nyt on kyse nimenomaan keskustan liikkeen tarjonnasta. Lifessa on tarjolla muun muassa kattavasti kotimaisia Ole Hyvä -pesuaineita (shampoo, hoitoaine, suihkugeeli, käsienpesuneste, tiskiaine), jonkin verran Flow kosmetiikkaa, Frantsilan romanttisesti pakattuja tuotteita, K pour karité'n hiustenhoitotuotteita sekä Benecosin voiteita ja meikkejä. Meikkiosasto on suhteellisen suppea, mutta erityisen kehaisun saavat Benecosin kynsilakat. Ostin itselleni ensimmäisen Benecos-lakan ennen Kotkan häitä ja olin kyllä hinta-laatusuhteeseen tyytyväinen. Benecoshan on edullinen merkki suhteessa muihin luonnonkosmetiikkabrändeihin, mutta se myös näkyy helposti laadussa. Noin 7,90e maksava lakka oli kuitenkin positiivinen yllätys tässä suhteessa. Kosmetiikkajuttujen lisäksi täytyy mainita, että Lifesta saa ihanaa Berry Companyn gojimarjamehua! Myyjä suositteli sitä minulle tänä kesänä ja tykästyin kuin hullu puuroon. 

• Hyväntekijä: Löytyy Taitokorttelista, Mustosen talosta (siis siitä samasta, jossa on Kauppaneuvoksen kahvila). Myynnissä pieni valikoima Benecosin meikkejä, Aloe Vera -tuotteita, Helix-etanaseerumia (hih), Argan-öljytuotteita, K pour Karitéa, Urtekramia sekä ihania Methodin puhdistusaineita (käsisaippuat, kodinpuhdistajat). 

• Sokos: Omasta hyllystään kosmetiikkaosastolta (muistaakseni otsikko on "hyvänolon tuotteet", eh?) löytyviä merkkejä muun muassa Weleda, Dr. Hauschka, Lavera, Madara, Ahava. 

• Anttila: Viimeksi kun katsoin, luonnonkosmetiikkahyllyssä oli tasan Frantsilaa, Santea ja italialaista Erboristica-merkkiä. 

• Prisma: Oikeastaan kuluneen kevään aikana huomasin merkittävää kohennusta Prisman luonnonkosmetiikkatarjonnassa. Aiemmin olematon (Urtekramin shampoota sisältävä) tarjonta on muuttunut ihan omaksi pieneksi hyllykseen kosmetiikkaosastolla. (Aiheesta löytyi juttu, täällä.) Tarjolla ainakin Urterkamin koivu-sarjaa (jonka vartalovoide on hinta-laatusuhteeltaan hyvä aine), Santea (käsivoide, kasvovoide, hammastahna), Laveraa ja Frantsilaa. 

+1: Jolien verkkokauppa. Täältä tilasin kosmetiikkani ennen kuin tajusin Eco Beautyn olemassaolon, ja tilaan varmaan jatkossakin aina toisinaan. Laaja valikoima, asiantuntevat tekstit toimituksen blogissa, nopea toimitus, kauniisti pakatut tuotteet, käsin kirjoitetut terveiset tilauslistassa ja ennen kaikkea laadukkaat tuotteet. Need I say more? Seuraavalla Helsingin reissulla on ehkä pakko käydä myös paikan päällä itse liikkeessä. 

Siinäpä ne, vähän isommassa kuin pähkinänkuoressa. Jos tiedätte Joensuun seutuvilta myös muita luonnonkosmetiikkaa myyviä paikkoja niin vinkatkaa, pidetään lista päivitettynä. 

  

These are the places that sell natural cosmetics in my hometown. The pictures are from Eco Beauty. I'd love to have one of those Honoré de Prés -parfymes! Maybe for Christmas...

Menovinkki: Joen Yö

Joensuulaisilta tuskin on mennyt ohi, että huomenna on Joen yö, mutta vinkataan siitä nyt silti! Ja jos vaikka joku muualta tullutkin sattuu liikuskelemaan kulmilla niin aina parempi.

Joen yössä on tänä vuonna uutuutena torille pystytettävä suuri tapahtumateltta, mutta aika paljon muutakin uutta näyttäisi olevan. Itse tykkään tämänvuotisesta ilmeestä, näyttää jotenkin panostetummalta ja raikkaammalta kuin mitä olen kyseiseltä tapahtumalta oppinut odottamaan.

Omat tärppini huomista varten:

• klo 14-18 perinteinen poistokirjamyynti kaupunginkirjaston Muikku-salissa
• klo 14-20 LuoMu -iltatori ja SPR:n Kontin myyntiteltta Taitokorttelin sisäpihalla
• Joensuu Multicultural Photography Clubin Joensuu valokuvin -valokuvanäyttely Surakan talossa
• klo 14-15 & 17-18 kaupunginorkesteri esiintyy Carelicumin aulassa
• klo 15-22 vapaa pääsy taidemuseo Onnissa

Ja onhan siellä hurjan paljon kaikkea muutakin! Koko ohjelma löytyy täältä.


Tomorrow is the traditional night of arts called Joen yö in my hometown.

PS. Muistakaa myös Käsityökortteli ja Siivouspäivä lauantaina!

Lempiblogeja | Favorite Blogs: A Minimalist

kuva: A Minimalist

A Minimalist kiinnitti jo talvella huomioni pohdinnoillaan siitä, mihin myymättömät vaatteet joutuvat kauppojen hyllyistä. Tuon jälkeen blogi ehti jo kertaalleen lopettaa mutta teki onneksi paluun shoppailupainotteisen blogosfäärin järjen ääneksi. Harmi kyllä nuo mainitsemani postaukset ovat kadonneet bittiavaruuteen, mutta niistä jäi ainakin itselleni pysyvä kaiherrus siitä, mitä kaikille niille vaatteille tapahtuu yön pimeydessä, kun kuluttajat nukkuvat. 

A minimalist keskittyy tiedostavaan kuluttamiseen ja ennen kaikkea kuluttamisen vähentämiseen. Silloin kun ostetaan, tehdään järkeviä ja kestäviä valintoja. Blogin pitäjä emmikoo näyttää, että suppeallakin vaate- ja kenkävarastolla voi pärjätä pitkälle. A Minimalist on niin aiheen, ulkoasun kuin kieliasunkin suhteen laadukas ja kiinnostava blogi.

Tässä muutamia ajatuksia herättäviä postauksia joihin kannattaa tutustua:

Kuinka paljon on tarpeeksi
"Kuinka paljon tai vähän voi omistaa, jotta saa oikeuden tituleerata itseään minimalistiksi? Onko olemassa jokin maaginen rajapyykki, jonka jälkeen voi tyytyväisenä todeta omaavansa minimalistisen, tarkkaan editoidun vaatekaapin?"

Ostolakkoilusta

"Jos olet tilanteessa, jossa oma kulutuskäyttäytyminen ahdistaa tai mietyttää, vaatteita tuntuu olevan aivan liikaa, etkä tiedä, miten tilannetta kannattaisi lähteä purkamaan, ei ratkaisu ongelmaan löydy ainakaan uuden ostamisella. Tällaisessa ähkytilanteessa tein itse päätöksen olla ostamatta yhtään mitään vaatteisiin liittyvää ennalta määräämättömäksi ajaksi (lopulta lakko kesti useita kuukausia) ja se oli monien huonojen päätösten jälkeen paras tekemäni ratkaisu pitkään aikaan."

Ostatko todelliselle vai kuvitteelliselle minällesi

"...Jotain on kuitenkin jäänyt miettimättä - ostanko tämän todellista vai kuvitteellista elämäntyyliäni ajatellen? Olenko ajatellut tyyliä, jollaisen toivon tai kuvittelen minulla olevan vai sitä tyyliä, jonka mukaan tosiasiassa pukeudun?"

Emmikoon inspiroimana olenkin vakavasti harkinnut ostolakkoa sekä jonkinlaista paluuta kuuden vaatteen haasteen pariin, mutta katsellaan miten harkinta etenee.

Kaikki sitaatit ovat linkatuista blogiteksteistä lähtöisin.


One of my favorite blogs in Finnish is called A Minimalist. It is concentrated on conscious consuming, buying less and better quality. The writer also made me think about where do all the unsold clothes go. Thinking about that gave me chills. 

Blogilamppu | Block the Blog Lamp

Mullakin on blogilamppu, tuo Harri Koskisen oiva Block. Vuoden päivät se kyhjötti komeron perällä kun sille ei ollut paikkaa, mutta tässä päivänä muutamana aamupuroa lusikoidessani silmäilin uutta hyllyä ja totesin että siihenhän tuo lasimötikkä istahtaa vallan mallikkaasti! 

Voitin lampun muutamia vuosia sitten Fortumin järjestämästä kirjoituskilpailusta. Ostaa en olisi kyllä raaskinut, joten ilahdutti kovasti kun kerrankin palkinto oli vähän eri luokkaa kuin digitaalinen lämpömittari. 

Taustalla häämöttää Korpilahdelta muinoin ostamani taidepostikortti, mutta voitte olla varmoja ettei taiteilijan nimi nyt tule mieleen enkä kehtaa ruveta korttia tuolta kehyksistä sitä varten kaivamaan. 

Hyllyä kuvaillessani myhäilin tyytyväisenä myös kamerani hämäräkuvauskyvyille sekä suorastaan käyttökelpoiselle salamalle, joihin en ollut vielä tätä ennen juuri tutustunutkaan.

I too happen to own the so-called "blog lamp", Block, designed by Harri Koskinen. I won it couple of years ago in a writing contest but for the past year it was just hiding in the closet because there was no place for it in our apartment. Now that we have the new shelves, Block also found its place. 

Keräilyalusta DIY | Clipboard DIY

Joku muistanee,  kun helmikuussa pähkäilin keräilyalustaongelman kanssa. Selasin selaamasta päästyäni nettiä siinä toivossa, että löytäisin kivan näköisiä ja edullisia kirjoitusalustoita, mutta jostain syystä se tuntui olevan mahdoton yhtälö. Sitten, kun alkukesästä olin auttamassa maalauksenopettajaani ripustamaan näyttelyään, ratkaisu tippui syliini: hänellä oli mukanaan mustaksi maalattuja vanerilevyjä, joihin hän oli kiinnittänyt runojaan pienillä nauloilla. Musta vaneri näytti hyvältä ja jälleen päässä kävi naks kun hoksasin, että minullahan on samaa materiaalia kotona vaikka missä määrin. (Vaneri tuntuu olevan ratkaisu kaikkeen.)  

Kun pohjamateriaali oli selvillä, tein tutkimustyötä ja selvisi, että paperipuristimia saa netistä överipaljon halvemmalla irtokappaleina kuin pahvi- tai muovilipareeseen kiinnitettynä. Niinpä tilasin kuuden kappaleen pussin hintaan 3,50 askartelukaupasta, jota en kyllä enää muista. Maalasin kotoa löytyneen (hieman kieron) vanerilevyn nestemäisellä musteella (joka loppui harmillisesti hieman kesken joten lopputulos on melko kulahtaneen musta) ja siinäpä se. 

Harkitsin ensin puristimien kiinnittämistä levyyn, mutta totesin olevan järkevämpää jättää ne irtonaisiksi, niin levyyn saa huomattavasti monipuolisempia kollaaseja. Ja kun puristimet loppuvat kesken tai haluaa saada jotakin kiinnitettyä levyn keskelle, washi-teippi pelastaa. Toisaalta kokonaisuus saattaisi näyttää jotenkin siistimmältä, jos puristimet eivät töröttäisi levyn reunojen ulkopuolella. Who knows, ehkä jossain vaiheessa liimaan/naulaan/ruuvaan puristimet levyyn kiinni, mutta olkoon nyt noin. Kun ei sille ole edes paikkaa seinällä. 

In February I was dealing with a clipboard dilemma. I wanted to have a clipboard display, but it seemed that there was no such thing as nice-looking, affordable clipboards. Then, much later, I figured out the materials to make one myself. I used plywood board that I tried to paint black with ink, but unfortunately the ink ran out and left me with a sadly gray end result. I'm still not quite sure whether to attach the clips to the board or leave them as they are. This way it has more options on how to hang stuff on it, but it might look more finished if the clips weren't poking out like they do now. 

Kotirouvapäivä | A Housewife Day

Synttäripostaukseen tuli kommenttia, että arkipostaukset on kivoja. Selailin vähän taaksepäin ja totesin, että sellaista kunnon arkipläjäystä ei olekaan tullut tehtyä hetkeen joten täältä pesee ja linkoaa! 

Tiedätte varmaan sellaiset päivät, kun tuntuu että yhden asian aikaansaaminen riittää? Minulle riitti eilen, että sain aikaiseksi käydä salilla ja muuten päivä menikin aika rokuliksi. (Kyllä, minä aloitin viime viikolla kuntosalikäynnit. Yllätin itsenikin.) Tänään ei ollut kuitenkaan sellainen päivä. 

Aamulla pilkoin ja keittelin äidiltä saadun jättisuuren kesäkurpitsan soseeksi ja jätin sen jäähtymään. 

Varasin ajan kampaajalle.

Täytin ja tyhjensin tiskikoneen.

Tiskikoneen pyöriessä imuroin lattiat ja taistelin banaanikärpäsiä vastaan (niitä oli ilmestynyt yön aikana ihan järjetön määrä, hrr.)...

...ja täytin pyykinpesukoneen ja panin sen pyörimään (ja toistin tämän päivän aikana vielä kolmesti). Pyykkikorina toimii vanha Elfa-kori joka löytyi porukoiden kellarista. Pyykipoikia varten voisikin muuten ommella jonkun kivan pussukan. 

Kun pesukonekin oli pyörimässä, aloitin kolumnin kirjoittamisen. Sitten sisko soitti ja lähdin ajelemaan mummon luokse.

Otin mukaan omenapiirakan jonka tein eilen ja sitä syötiin siskon, mummon ja tädin kanssa.

Mummon ihmeköynnöstä pitää ihailla joka käyntikerralla. Tuskin saisin itse kukoistamaan samalla tavalla.

Mummon luota lähdettyäni kävin kaupungilla asioimassa ja totesin, että loppukesän ja alkusyksyn taite on pukeutumisen kannalta hassua aikaa. Sukkahousut tuntuivat olevan liikaa, mutta paljaat käsivarret liian vähän. Mutta kivaa kun vielä voi käyttää ballerinoja.

Enon kierrätyskeskuksesta alkukesällä löytynyt vyö (0,50e) pääsi ensimmäistä kertaa käyttöön. Jostain syystä olen tosi huono käyttämään vöitä muuten kuin housujen kanssa. 

Sillä aikaa kun isäntä nukkui töistä tultuaan päiväunia, minä pakastin jäähtyneen kesäkurpitsasoseen (jota voisi tehdä enemmänkin, saisi sitten talvella tehdä sämpylöitä ja amerikkalaista kesäkurpitsapiirakkaa joka on sikahyvää), kehystin parit työt, kirjoitin kolumnin loppuun ja ripustin pyykkejä. Harmittelin sitä, ettei pyykkejä voi pestä varastoon silloin kun on hyvät ilmat kuivata niitä ulkona, mutta toisaalta huomasin, että lakanapyykkiä ei kannattaisi pestä liian aktiivisesti. Jaa miten niin? No kun meille on nähtävästi siunaantunut enemmän lakanoita kuin yhteen vaatekomeron hyllyyn mahtuu, joten ainakin yksien olisi hyvä olla  pyykkikaapissa ja toisten käytössä, niin ettei komerosta putoilisi lakanarullia päähän kun sen oven avaa. 

Alkuillasta käytiin isännän kanssa polkupyörällä kaupassa ja kirjastossa. Nappasin lainaan muutaman Olivian. (Mistä tulikin mieleeni, että To Be Read 100 -juttuja pitäisi taas päivittää.)

Illalla siivosin vielä suihkun lattiakaivon (siitä tietää, että tukka on kasvanut liian pitkäksi kun irtohiukset tarttuvat lattiakaivon ritilään), silitin isännän juhlapaidan viikonlopun häitä varten, katsoin kahdeksan (ohoh, aika monta) jaksoa Arrested Developmentia ja virkkasin valmiiksi siskolle lupaamani tiskirätin.

Onneksi näitä päiviä ei ole läheskään joka päivä. Kuulostaa vähän liian yliaktiiviselta ja kotirouvamaiselta. (Ai niin ja myönnettäköön, että jätin väliin yhden sosiaalisen tilaisuuden johon minut oli kutsuttu, koska olo oli socially awkward penguin -tasoa.)

Today I made some zucchini purée, washed the dishes (or the machine did), did some laundry, fought against banana flies (devil's creatures!), vacuum cleaned the place, visited my grandma with an apple pie I made myself yesterday, admired her flowers, wore a belt I bought from a recycling center for the first time (I'm really bad with belts), wrote a column for a local paper, hung some laundry, ironed my bf's shirt for the wedding this weekend, visited the library, did the groceries, cleaned up the floor drain from the shower (my hair's grown too long) and watched eight episodes of Arrested Development while crocheting a dishcloth. What I did yesterday? I went to the gym to work out. Period. 

Kissan hyväksymät | Approved by Cat

Eiliset pärekorilöydökset pääsivät vielä samana iltana kuvattaviksi. Juuri kun olin pyörittelemässä niitä takapihalla ja pohtimassa, miten kuvista saisi mielenkiintoiset, paikalle ilmaantui kuin tilauksesta kuvausrekvisiittaa.

Naapuruston kissa pyörii melko vapaasti näillä kulmilla ja se ilmestyy meidän takapihalle usein silloin, kun olen hakemassa salaattia tai kastelemassa kukkia. Monesti se jää jalkoihin surraamaan ja kuuntelemaan rapsuttelua, ja mikäs siinä on kissan mahaa rapsutellessa. 

Kissa hyväksyy koriostoksen.

Niin ja ne korit. Arvatkaas huviksenne, paljonko maksoin niistä?

Kolme (3) euroa. Kolme! Siis yhteensä. Ei kappale.

Tätä voisi jo nimittää löydöksi.

Yesterday evening I was trying to find an interesting way to picture these splint baskets I found from the Thrift Market, when the neighbourhood cat appeared. Perfect timing! The cat likes to hang around our backyard and it often comes to me to get some tummy scratching when I'm outside getting some lettuce from the garden plot or watering the flowers. But anyway, the baskets. Can you imagine what I paid for them? Three euros! Three euros alltogether. That's what I would call a true find. (Usually splint baskets are outrageously pricey. Especially large ones like these.)

Torikirppiksellä | At the Thrift Market

Oltiin siskon kanssa kesän viimeisellä torikirppiksellä myyskentelemässä.

Lörtsyn syöminen kuuluu torikirppistelyyn. 

Tätä sateenauringonvarjoa ihastelin kaukaa.

Ostoksiakin tuli tehtyä vain näiden kahden pärekaverin verran, muuten pysyin tiukasti lestissäni. 

Kotiin lähdettiin vyölaukku kolikoita kilisten ja reput ja urheilukassit kiitettävästi tyhjenneinä. 

Torikirppiksellä on kiva käydä, kun siellä näkee myyskentelyn lomassa paljon tuttuja - ja ihan ventovieraatkin jää usein vaihtamaan sanan tai pari. Ja tänään oli sääkin niin kohdallaan, ettei paremmasta väliä. Ensi kesänä taas! 

Today we were selling our stuff at a thrift market with my sister. It is held on the town marketplace twice a month during summer, and this was the last time this year. We sold a lot of stuff (on very cheap prices) and I only bought two large splint baskets, otherwise I was firm on not buying anything. It's always nice to spend one day each summer on the thrift market because it's a nice event where acquaintances as well as complete strangers stop and have a word with you - and maybe even buy something! 

Pari tuntia turistina Kotkassa | A walk in Kotka

Viime viikonlopun häiden jälkeen piti jo seuraavana päivänä ottaa suunta takaisin kohti kotia. Onneksi ei ollut varsinaista kiirettä, joten huoneenluovutuksen jälkeen heitettiin kantamukset autoon ja lähdettiin tutustumaan Kotkaan jalkaisin.

Jonkun hipsterilaseille on käynyt vähän hassusti.

Tämä kahvila näytti juuri siltä, että olisin viihtynyt siellä. Harmi että se oli kiinni.

Tästä ohi kävellessä tuumiskelin isännälle, että liekkö tämä nyt sitä juugendia? *

Ortodoksisen kirkon takana (olikohan Isopuisto?) oli kauniita, reheviä kukkaistutuksia. 

Kävi mielessä, että äiti tykkäis näistä. 

Haukkavuoren näköalatornillekin löydettiin tiemme.

(Mie olin ihan varma että se on majakka, mutta ilmeisesti se onkin vanha vesitorni.)

Jostain syystä nuo rahtisatamien suuret nosturit on aina olleet minusta jotenkin hienoja. 

Vähän pelottavia, mutta hienoja.

Tämä kyltti vahvistaa miun hypoteesin siitä, että Kotkassa on sikana puistoja. 

Kaupunki on keskustaltaan pienempi kuin Joensuu, mutta silti sinne mahtuu noin monta puistoa! Hämmentävää.

Sitten kun oltiin kävelty tarpeeksi, käytiin vielä Tulikukossa Sapokanlahden satamassa syömässä (ylihintaiset) jäätelöt. 

Tuumiskelin isännälle, että olo on melkein kun ois ulkomailla. Vieraassa kaupungissa tallustelu ja valokuvien ottaminen on loppupeleissä ihan samanlaista, olipa Kotkassa tai Berliinissä. Kaupungin koko ja ihmisten määrä vaan muuttuu. Kotkan tapauksessa ulkomaan tuntuun vaikutti myös meren tuoksu, josta mie oon aina ihan haltioissani. 

*Toimitus huomauttaa, että olemme tietoisia siitä, että jugend kirjoitetaan yhdellä u:lla. Koska jonkunhan se olisi pitänyt päästä sanomaan. 

The next day after the wedding last weekend we already had to pack our things and head home. Luckily we weren't in a rush, so we took time to take a stroll around town before leaving. I found out that Kotka is very small but full of parks!