Päivä siinä kuin muutkin | A Day Like All Others

Perjantait eivät ole pitkään aikaan tarkoittaneet minulle mitään erityistä. Opiskelijan elämä on ollut pääsääntöisesti kovin itsemääräytyvää, eli hommia on tehty viikonloppuisinkin (varsinkin graduvaiheessa) ja sitten taas toisaalta viikolla on ollut mahdollista nukkua pitkään ja tehdä asioita omaan tahtiin.

Nyt tilanteeseen on kuitenkin tulossa muutos. Aloitan ensi viikolla uusiin opintoihini liittyvän työharjoittelun, joka käytännössä tarkoittaa säännöllistä elämänrytmiä, aikaisia aamuja ja harrasta perjantaiden odotusta. Tämän viimeisen 'vapaan' viikon olen koettanut käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi ja saattaa loppuun keskeneräisinä lojuneita projekteja, joille ei myöhemmin syksyllä varmasti ole enää aikaa eikä energiaa. Olen myös kahvitellut toverin kanssa, siivonnut, pessyt pyykkiä ja pohtinut työn kannalta keskeistä seikkaa, nimittäin mitä mää laitan päälle?! Juuri kun tulin siihen tulokseen, etten ole erityisen asiallinen pukeutuja, päädyin työharjoitteluun paikkaan, jossa tulisi noudattaa jonkinmoista pukeutumiskoodia.

Tänä aamuna tein jonkinlaista ruokasuunnittelua ensi viikon varalle, ettei arki iskisi päälle liian rajusti.

Aamupäivä meni lähinnä purnukoita valokuvaten (ajattelin kaukaa viisaasti myös blogia: kun ottaa kuvia jemmaan, juttujen tulo ei toivottavasti tyrehdy ihan totaalisesti kun aika ja valo vähenee). Heitin keittiön maton pesukoneeseen ja kierrätin makkarin maton keittiöön. Tehtiin puutelistaa ja käytiin isännän kanssa kaupassa.

Alkuillasta havahduin siihen, että ikkunasta paistoi aurinko. Heitin muut hommat sikseen ja lähdin kameran kanssa kävelylle läheiselle harjulle.



Ulkoilun jälkeen tein meille pyttipannua (nakitin isännän kuorimaan perunat, höhöö) ja sitten istahdin läppärin ääreen väsäämään postauksia jemmaan luonnoskansioon.

Postauksia tehdessä kuuntelin Kerubin lauantaidisco -listaa Spotifysta ja tuumin, että olisihan se kiva lähteä tanssimaan pitkästä aikaa. Sitten muistin, että a) baarissa on ihmisiä, b) siellä ei kuule jutella c) kaverit ei ole koskan olleet erityisen kiinnostuneita lähtemään lauantaidiskoon miun kanssa, ja d) pitäis jaksaa valvoa myöhään. Totesin siis, että parempi kun pysyy vaan kotona ja menee ajoissa nukkumaan. (Niin ja sekin, että koska se on lauantaidisco, niin se on vasta huomenna.) Huomenna on rakkaiden toverien läksiäiset, pitää nukkua varastoon että jaksaa.

For a long time Fridays haven't been that special to me because of the freedom of student life. Next week, however, things are changing and I'm starting a regular life of a working person. Today I anxiously wondered what to wear to work, planned what to eat next week, took pictures for the blog (it's good to have those in stock), did the groceries with bf and took a walk in the woods since the sun was shining for the first time in ages. Such beautiful light! I also felt a little like dancing, but then I remembered all the downsides of going to a club so I'm content in staying at home.  I think that next week Friday is going to feel very different.