| Elokuun viimeiset

Huomenna alkaa syksy ihan virallisesti.

Elokuun viimeisillä hinkuvilla hengenvedoilla kävin vielä keräämässä kukkia ja  juomassa älyttömän hyvää päärynäjääteetä Hyveen & Paheen terassilla (ja se vuohenjuusto-suklaakakku! Sanat ei riitä kuvaamaan).

Ja kun sää ei enää oikein sallinut ihanaa ulkona juoksentelua paljain jaloin ja kesämekko hulmuten (no sitä ei ole kyllä voinut tehdä enää kuukauteen), syötiin isännän tekemää pitsaa (Londonerin pitsaohjeella tulee loistava pohja, muuta ei enää käytetäkään. En muista olenko jo joskus kertonut tämän.). Yritin myös saada aamupuuron maistumaan vähän paremmalta Eeva Kolun ohjein.

Kävin myös mökillä katsastamassa mitä äiti ja sisko olivat saaneet aikaan kesän rakennustyömaalla. Sinne rakennettiin pieni vierasmökki, jota päästään seuraavaksi sisustamaan! Äiti ja sisko olivat hoitaneet sisätilojen maalaamisen, ja kuten kuvasta voi päätellä, värimaailma on melkoisen hempeä: katto on kuultovalkoinen, seinät vaaleansiniset ja lattia vaaleanharmaa. Saa nähdä, edistyykö sisustaminen jo tänä syksynä niin pitkälle että näette lopputuloksen blogissa vai joudutaanko odottelemaan ensi kevääseen. Se riippuu ihan siitä, millaisiksi syksyn säät muodostuvat. Sitä odotellessa!

| Ei-niin-kesäinen Tampere ja lomahöpinää

Laiska kesälomalainen tässä terve.

Ihan käsittämätöntä miten veteläksi elämä menee, kun ei ole säännöllistä päivärytmiä. Ja tätä lomailua on sentään kestänyt vain kaksi viikkoa!

Siinä ajassa olen käynyt Tampereella kamujen luona, kirppistellyt ja shoppaillut enemmän kuin koko kesänä yhteensä (mikä ei siis ole todellakaan paljon), käynyt porukoilla ja tuijottanut Netflixistä lukuisia höpsöleffoja ja noin puolitoista tuotantokautta Mad Meniä. Tänään aion ryhdistäytyä ja käydä ihmettelemässä Joen Yötä.

Palatakseni Tampereeseen, tarkoitus oli käydä ihastelemassa kesä-Tamperetta ja syödä jätskiä ja hengata ulkona kavereiden kanssa. No se kesä-Tamperehan oli luonnollisesti sään puolesta jo siirtynyt syksyyn, toisin sanoen keli oli arvaamaton ja pääosin sateinen. Näin ollen haaveissa olleen tyylikkään jakku-ynnä-ballerinat-esiintymisen sai unohtaa ja kiskoa päälleen vuodenaikaan nähden surullisen paljon vaatetta. Siitä huolimatta reissu oli kiva: ensimmäistä kertaa hortoilin kaupungilla ihan itsekseni (enkä edes eksynyt!) sillä aikaa kun kaverit oli töissä ja yhdessä käytiin sit Amurin työläismuseokorttelissa ja ravintola Marusekissa syömässä sushia ja tietysti puitiin syntyjä syviä. Tuli hyvä mieli kun näki ja kuuli että tovereilla menee hyvin.

Ensi viikolla alkaa taas harjoittelu ja otan arkirytmiin palaamisen ilolla vastaan. Jos tässä ois joutunut lomailemaan vielä viikon tai pari niin miut ois saanut kaapia lusikalla jostain tuolta sohvatyynyjen välistä.

| Ei se mikä jäi tekemättä, vaan se mitä tuli tehtyä

Helteet ovat ohi ja syksyn tulon voi jo haistaa ilmassa.

En oikeastaan ehtinyt 'kärsiä' helteesta niin kuin monet tuntuivat tekevän (valitusta sain töissä kuulla ihan riittämiin), sen sijaan tuntuu etten ehtinyt nauttia siitä niin paljon kuin olisin halunnut. Vietin kesäni ilmastoidussa konttorissa ja yritin iltaisin töiden jälkeen saada mahdollisimman paljon iloa irti kesän ihanuudesta, mutta silti tuntuu että niin kovin paljon jäi taas näkemättä ja kokematta.

Kun kesänloppuahdistus iskee (niin kuin se joka vuosi vääjäämättä tekee), on hyvä pysähtyä muistuttamaan itseään siitä, mitä kaikkea kesän aikana ehti tekemään sen sijaan, että murehtisi kaikkea sitä mikä jäi tekemättä.

Kesän aikana luin ihan sikana. Älyttömästi. Kirjatolkulla. (Tämä tietää kilometrin mittaisia kirjapostauksia, halusittepa tai ette.) Tietokonetta ei juuri kiinnostanut iltaisin avata, joten blogitaukokin venähti melkoisen pitkäksi, ja ehkä ihan hyvä niin.

Kesällä grillattiin ja käärittiin vietnamilaisia kevätrullia (hyvää ruokaa helteellä, kun ei kiinnosta tehdä mitään kypsentämistä vaativaa). Syötiin vähän liian vähän mansikoita. Käytiin rannalla ja ihasteltiin auringonlaskuja. Oltiin maalla, pidettiin valokuvanäyttely. Kävin vähän aikaa töissä mökiltä käsin (paras päätös koko kesässä!). Nautin luonnosta yksin ja muiden kanssa.

Käytiin myös asuntomessuilla, Ilosaarirockissa ja kesäteatterissa, joista ei ole yhtään ainoata valokuvaa todistusaineistona. Kävin katsomassa Monty Pythonin viimeisen liveshow'n (paikallisessa elokuvateatterissa, en sentään Lontoossa asti). Askarreltiin toverille polttarialbumi kamujen kanssa.

Käytin shortseja ja hellemekkoja aina kun olin jossain muualla kuin töissä, ja silti tuntuu etten ehtinyt käyttää niitä tarpeeksi. (Olen saanut vähäksi aikaa tarpeekseni kauluspaidoista, suorista housuista ja muista asiapenttivaatteista.)

Lyhyen kesästäluopumishaikeusahdistuksen jälkeen olen kuitenkin valmis ottamaan syksyn vastaan, avosylin.