Jotakin punaista, luukku 3 | Something Red, day 3

Tänä(kään) vuonna NaNoWriMo ei ottanut tuulta alleen. Kahden viikon jälkeen sanoja oli koossa 4500 (tavoitemäärä marraskuun lopussa on siis 50 000) ja koko homma takkuili siihen malliin, että luovutin suosiolla. Totesin, että jos ei se tunnu kivalta, niin siihen on turha uhrata energiaa. Tämä punainen muistikirja on silti ihana, ja siihen on syydetty Suurta Romaania mustekynällä niin kahvilan nurkissa kuin (vastatavatun) poikaystävän sohvallakin silloin aikanaan. En edes muista, mistä se on ostettu, mutta halpa se varmaan oli. Minulla on taipumus ostella (halpoja) muistikirjoja, kun ne nyt vaan on niin kauhean kivoja. (Siinä taas yksi paha tapa, josta olen koettanut opetella pois, yllättävän hyvällä menestyksellä.) Sivuja on vielä reilusti jäljellä, joten ehkä yritän taas ensi vuonna uudestaan.


I have a bad habit of buying notebooks just because I like them so much. This one is my NaNoWriMo -notebook. Unfortunately, this year's writing hit the wall in 4500 words (when the goal you're reaching is 50 000). But I'll try again next year!