Jotakin punaista, luukku 12 | Something Red, day 12

Olen tullut siihen tulokseen, että punainen kynsilakka on yksi merkki siitä, että on kasvanut aikuiseksi. Lapsena saatiin käyttää hempeitä ja vaaleita sävyjä ja teininä värit olivat vihreää, ruskeaa ja vaikka mitä kummallista, mutta kirkkaanpunainen kynsilakka oli aina jotenkin aikuisten juttu. Pari vuotta sitten ostin tämän ensimmäisen kirkkaanpunaisen kynsilakkani pikkujouluja varten.

Tuon hankinnan myötä jouduin myöntämään, että nähtävästi minua ei ole tarkoitettu käyttämään kirkkaanpunaista kynsilakkaa. Se on ihanan näköistä muilla, mutta jostain syystä omissa käsissäni se näyttää aina jotenkin väärältä. Sama homma varpaankynsien kanssa. Turkoosit, violetit ja sun vaikka mitkä hassut värit tuntuvat aina sopivan jotenkin punaista paremmin meikän tassuihin. Tarkoittaako tämä sitä, että mie en koskaan kasva kunnolla aikuiseksi?

I think red nail polish is somehow a very grown-up thing. Also, I think that since red nail polish looks completely out of place in my hands and toenails, then I'm not meant to be a grown-up, not just yet anyway.