torstai 3. tammikuuta 2013

Taas se tavara-angstaa

Tiedättekö sen tunteen kun olisi ihana sisustuspuuhailla ja olisi kiva viherhippeillä ja ruokahifistellä ja urheilla, mutta kun tuntuu että siihen kaikkeen liittyy aina tavara. Ja se tunne, kun toisaalta tahtoisit kaikkia kivoja juttuja ympärillesi mutta sitten samaan aikaan tekisi mieli riisua koko kämppä mahdollisimman yksinkertaiseksi ja askeettiseksi ja tyhjäksi kaikesta turhasta tavarasta.

Olisi ihana sisustaa, mutta tavara. Mitä muutakaan sisustaminen on kuin erilaisen tavaran haalimista ympärilleen? 

Kuvan blenderit ovat syyttömiä tähän angstiin. Eikun. Kuvan alkuperä täällä.

Olisi kauhean kiva ruveta mukaan smoothieta-aamupalaksi-hippeilyyn näin jälkijunassa kun kaikki muut ovat siirtyneet jo seuraavaan villitykseen, mutta sitä varten pitäisi hankkia blenderi. Olisi kiva kokeilla tehdä kräkkereitä, mutta sitä varten pitäisi hankkia kuivuri.

Olisi kiva kokeilla erilaisia urheilulajeja, mutta kun sitäkin varten pitäisi hankkia varusteita! Onneksi syksyllä tuli tehtyä muutama perustavanlaatuinen välinehankinta joilla pääsee jo pitkälle. 

Näitä tossukoita ei onneksi tarvitse hankkia, kun tein sen jo aiemmin. Kuva täältä.

Miksi tämä on niin vaikeaa? Kun en minä halua että keittiön kaapit tursuilee jos jonkinnäköistä vehjettä ja vekotinta, enkä minä halua kerätä nurkkiin tavaraa jota en oikeasti tarvitse. Ja samalla teen koko ajan listaa asioista, joita olisi kiva hankkia. Onneksi sillä listalla on myös niinkin yksinkertaisia asioita kuin siemensekoitus salaattia varten. Se ei ole ehdottoman tarpeellista, mutta olisi kiva - ja ne siemenet syödään pois, ne eivät jää nurkkiin pyörimään tulevia polvia varten.

Voi elämä. 


I have an anxiety over wanting things and yet not wanting them. I would like to do all kinds of things but for some reason everything seems to require buying some new equipment or whatever, and I definitely don't want to fill our apartment with unneccessary knick-knacks. Why is it so hard?

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Kohti luonnollisempaa: Kure Bazaaria kynsiin

Ennen joulua minua lykästi HaLon Kure Bazaar -arvonnassa. (Taas! Menneenä syksynä on onni potkinut niin usein että pitäisiköhän ruveta lottoamaan. Mutta tässä näette toverit, niihin arvontoihin kannattaa osallistua kun niissä voi oikeasti jopa voittaa. :D Ja niitä arvontojahan löytyy ainakin täältä.) Palkintona posti kantoi kotiin pienen paketin Jolielta, ja sieltähän löytyi Kure Bazaarin kynsilakka sävyä Phenomenal. Värin sain valkata ihan itse ja valinnan vaikeushan siinä meinasi iskeä kun tarjolla oli niin paljon kivoja vaihtoehtoja. 

Kure Bazaarin kynsilakkojen ainesosista 85% on luonnollista alkuperää ja koostumus sisältää Jolien sivujen mukaan muun muassa puuvillaa, maissia ja perunaa. Tästä huolimatta mistään ei kyllä huomaa, että kyseessä on luonnonkosmetiikkatuote - siis hyvässä mielessä. Pakkaus ei huuda suureen ääneen kuinka ekoa tässä ollaan, itse lakka haisee aivan samalle kuin mikä tahansa kempparituote (mikä ei välttämättä ehkä ole sinänsä hyvä juttu, ikinä en ole kynsilakan hajusta suuremmin pitänyt) ja mikä tärkeintä, se levittyy kynnelle kauniisti ja ihan samaan malliin ellei jopa paremminkin kuin kempparilakat. Kuivumisaikakin on kohtuullinen, itse olen sutinut kynsiin aina pari kerrosta ja noin vartin odottelun jälkeen uskaltaa lähteä taas käpeltämään.
Kure Bazaarin sävyt Fabulous, Scandal, Urban 14, Mon Bleu, Cappuccino, Phenomenal, Sofisticato ja Khaki
Kuvat: Jolien verkkokauppa

Olen käyttänyt pelkästään tuota Kure Bazaarin lakkaa siitä asti kun sain sen ennen joulua, sen verran paljon siihen tykästyin. HaLon Hannamari kehui lakkaa kestäväksi, mutta itselläni mikä tahansa kynsilakka alkaa hajoilla kynnen kärjistä viimeistään seuraavana päivänä lakkaamisesta, niin tämäkin. Mutta ei nyt sentään ihan ihmeitä pidä odottaa! 

Tuo valitsemani sävy, Phenomenal, on luonnossa paljon tummempi kuin Jolien nettikaupan kuvassa, mikä tuli vähän yllätyksenä. Toisaalta minkään kosmetiikkatuotteen hankkiminen nettikaupasta on aina vähän arpapeliä sillä kuvista ei koskaan saa täysin oikeaa käsitystä. Eipä silti, tykkään tästä tummastakin tosi paljon, mutta kesäksi pitänee investoida johonkin vähän vaaleampaan. 

Koko ajan on ollut mielen päällä ottaa kuvia kynsistäni Kure Bazaarilla lakattuina, mutta se on vähän toivotonta kun aina silloin kun lakkaan kynteni, on yleensä pimeää ja sitten kun olisi riittävän valoisaa, olen jo ehtinyt lohkoa lakan siihen kuntoon ettei näppien esitteleminen kaikelle kansalle tule kysymykseen. Mutta ehkä vielä joku päivä kamera, kynnet ja päivänvalo kohtaavat. Sitä odotellessa voi naputella gradua ja ihailla lakattuja kynsiään, höhöö.


Before Christmas I had good luck in a blog giveaway by HaLo and I won a nail varnish by Kure Bazaar.  85%  percent of its ingredients are of natural origin and I tell you, it works perfectly!  I received my price varnish from Jolie.

PS. Tämä ei ole sponsoroitu postaus / This is not a sponsored post.

tiistai 1. tammikuuta 2013

Kallokalsarit

Uskaltaiskohan sitä joku päivä tällä viikolla hipsiä kaupunkiin alennusmyyntejä vilkuilemaan sillä aikaa kun kaikki muut on töissä. Bongasin nimittäin Anttilan mainoslehdestä niin pähheet kalsarit että pakko on käydä katsomassa josko miun kokoa olis jäljellä! 

Kuva: NetAnttila

Ja miettikää, hintaa vaan neljä euroa! Ei kerrota kellekään, että ne on lasten osastolta. Ja lupaan olla poistumatta kotoa nämä jalassa ilman päällyshousuja. (Näinköhän.)

Mitään en lupaa mutta...

Ihan kirjallisesti esitetyn uudenvuodenlupauksen lisäksi on tietysti kiva toivoa tulevalta vuodelta (ja itseltään) kaikenlaista. Tänä vuonna vois ainakin

valmistua - gradu on oikeastaan ainoa asia mikä tällä hetkellä estää minua siirtymästä elämässä eteenpäin. Toimeksi siis! Jo tänään. Eikun kello on kyllä jo aika paljon. No huomenna sitten. (Huomatkaa tämä päättäväisyyden määrä.)

löytää töitä - se voi olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritettävä on. Myös jonkinlainen plan B voisi olla hyvä laatia, ihan konkreettinen sellainen.


lukea vähän enemmän kirjoja - toivon että tämä seuraa gradun valmistumista. Siis että voi hyvällä omallatunnolla lukea muuta kuin tutkimuskirjallisuutta. (Jota sitäkään en ole lukenut läheskään tarpeeksi ahkerasti. Voi syyllisyys.)

Ruokayritys parin vuoden takaa. Melko surulliselta näyttää...

opetella tekemään parempaa ruokaa - parempaa niin maun kuin terveellisyydenkin puolesta. Nykyisin tarvii kokkailla kuitenkin lähes joka päivä (paitsi niinä päivinä kun isäntä hoitaa ruokapuolen), joten ehkä siinä väistämättä pikkuhiljaa myös kehittyy. Tänään testasin muuten ensimmäisen kerran äitin joululahjaksi antamaa OBH Nordican Eco Kitchen -paistinpannua ja se on ihana! En olis uskonut koskaan sanovani paistinpannua ihanaksi mutta tämä keltainen pikkutyyppi on kyllä parasta. Banaani-kookosletut onnistui hienosti eikä paistamiseen tarvinnut tippaakaan rasvaa. How cool is that? 

kasvattaa takapihan kukkapenkissä mausteyrttejä - tätä olen suunnitellut viime kesästä asti ja mörökölli minut vieköön jos jokin estää tätä toteutumasta!

maalata, askarrella ja puuhailla kaikkea kivaa - uskoisin, että tätä tulee varmasti tehtyä. Silloin on asiat huonosti, jos minkäänlaiselle puuhastelulle ei ole aikaa tai energiaa.


liikkua vähän enemmän - sulkapalloilu jatkukoon! Ehkä se kuntosalikin, lopulta? Ehkä menen sinne sitten kun kaikki uudenvuodenlupaajat ja joulukilojen karistajat on luovuttaneet ja saleilla on taas hiljaista ennen kuin kesäkuntoon -kampanjat alkaa.

muistaa juoda teensä - ennen minulla oli tapana unohtaa teekupin pohjat juomatta, nykyisin unohdan kahdessa tapauksessa kolmesta koko kupillisen. Tästä tavasta voisi yrittää päästä eroon. Siis takaisin siihen, että myös juon sen teen, enkä vain keitä sitä kuppiin jäähtymään.

kuunnella enemmän musiikkia - viime vuosi oli musiikillisesti jotenkin surullisen vaisu, jonkinlaista korvien väsymystä tai mitä lie oli havaittavissa. Toivottavasti vastikään uudelleen löytämäni musiikin kuuntelun ilo kantaa koko vuoden.



matkailla - tänä vuonna haluan vähintäänkin tehdä visiitin Englantiin Laren luokse. Tanskassakin vois piipahtaa, mutta kunhan nyt edes sinne Englantiin pääsis.


Että johan siinä on yhdelle vuodelle tavoitetta, ei muuta kuin toteuttamaan!


Besides making that one true new year's promise, I listed some things I would like to do this year but won't promise anything. Among them are graduating, finding a job, reading more books, learning how to be a better cook and travelling, to name but a few. 

Uudenvuodenlupaus: kohti luonnollisempaa | New Year's Resolution

Yleensä en liiemmin tee uudenvuodenlupauksia koska ne eivät koskaan pysy mielessä paria viikkoa pidempään. Tällä kertaa ajattelin kuitenkin uskaltaa luvata koska tämä asia on ollut vireillä jo vuoden-pari ja olen myös tehnyt konkreettisia juttuja asian eteen.

Tarkoitus olisi siis siirtyä pikkuhiljaa sekä kosmetiikassa että muussa elämisessä luonnonmukaisempiin, vähemmän myrkyllisiä kemikaaleja sisältäviin tuotteisiin jotka myös kuormittaisivat ympäristöä vähemmän.


Koska oma tietouteni INCI-listoista ja niiden sisältämistä pahiksista on vielä suorastaan olematonta, suureksi avuksi ovat erilaiset ympäristösertifikaatit kuten EcoCert sekä tietenkin aihepiiriä käsittelevät blogit. Niistä erityisesti HaLo pieni aikuinen on ollut valtava apu ja inspiraation lähde, sillä blogin pitäjä Hannamari tietää mistä kirjoittaa. Elämää helpottaa huomattavasti se, että joku osaa kertoa esimerkiksi luonnonmukaisista meikeistä ja siitä, mitkä niistä oikeasti toimii ja mitkä sitten taas ei niinkään hyvin. Sieltä tulen varmasti jatkossakin hakemaan apua ja neuvoa. Myös muita hyviä aihepiiriin liittyviä blogeja löytyy, esimerkiksi Kemikaalicocktail ja luonnonkosmetiikkakauppa Jolien blogit.


Tarkoitus on tässä lähiaikoina kertoilla ainakin hius- ja meikkiasioista ja mitä olen niiden luonnollistamisen eteen tehnyt ja mitä olisi tarkoitus tulevaisuudessa tehdä. Hiljaa hyvä tulee, sano. Ruokavaliotakin kannattaisi ehkä vähän tarkistaa, mutta se tuntuu sen verran vaikeasti muutettavissa olevalta ja isolta asialta, että päätin aloittaa helpommasta päästä eli kosmetiikasta. Katsellaan miten homma etenee.

Hyvää uutta vuotta toverit!

I usually don't make New Year's promises but this time I thought I might as well, because this is something I've been working on for some time now already. My aim is to change my beauty products etc. to more natural ones instead of those that contain lots of chemicals that can be harmful to both  myself and the environment. Happy New Year! 

maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuosi kuvina

Seuraa vuoden vaihteessa asiaan kuuluva katsaus kuluneeseen vuoteen sekä päivittelyä siitä, miten nopeasti aika oikein menee, nääs nääs ja hyvän tähen.

Päätin olla julma itselleni ja sallia vuosikatsaukseeni vain yhden kuvan per kuukausi. Tanskan ajalta se oli lähes mahdottomuus, kun yhden kuukauden aikana ehti aina tapahtua niin paljon. Myös visiitit Puolaan (Krakova, Varsova ja Auschwitz), Berliiniin ja Lontooseen jäävät kuvallisesti huomioimatta vaikka hienoja reissuja olivatkin. Heinäkuussa ajeltiin Euroopan kautta kotiin ja kuvien määrän dramaattisesta romahduksesta voinee päätellä että pientä turnausväsymystä oli havaittavissa kotiin päästyä. Loppuvuosi mennä hojottikin sitten hirveää vauhtia ja nyt mie oon tässä.

Mutta sitä tikulla silmään joka vanhoja muistaa, ei muuta kuin erinomaisen hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta kaikille! Seuraa vuosi kuvina ilman selittelyjä.


Tammikuu

Helmikuu


Maaliskuu



Huhtikuu




Toukokuu



Kesäkuu




Heinäkuu




Elokuu




Syyskuu




Lokakuu




Marraskuu




Joulukuu




This is my year 2012 in twelve pictures. It was really hard to choose only one per month! But I think these tell everything that's necessary. Have a happy New Year! 

lauantai 29. joulukuuta 2012

Joululahjuksia

Joululahjat on alkaneet pikkuhiljaa löytää omat paikkansa meidän huushollista. Äidiltä sain paistinpannun ja kivisen Jamie Oliver -morttelin. Jos sitä vaikka innostuisi hifistelemään ruuanlaiton kanssa? Lare antoi kivoja säilytysrasioita rikkomiensa (höhö) tilalle. :D Sain myös satsin kauhoja ja kapustoita sekä iison peltilootan johon voi säilöä aarteita (siitä tuli kynttiläjemma).


Siihen voi yleensä luottaa, että Larelta saan myös yllättävimmät ja osuvimmat joululahjat - jotain sellaista mitä ei olisi osannut toivoa mutta joka on juuri sitä mistä tykkään. Tällä kertaa se jokin oli sarjakuvapiirtäjä Kate Beatonin Hark! A Vagrant -kirjallisuusteemainen seinäkalenteri (jee!) ja Ray Bradburyn Kuolema on yksinäinen juttu (Death is a Lonely Business), joka on ollut yksi lempikirjoistani lukiosta lähtien mutta jota en koskaan ole missään nähnyt suomeksi. Sisko oli bongannut sen antikvariaatista ja mie olin ällikällä lyöty kun kirja kierähti esiin kääreistään. Hihii! Vielä kun saisi englanninkielisenkin version omaan kokoelmaansa niin votvot. 


Jos olisi paljon kirjallisuushenkisiä, höpsötteleväisiä kavereita, voisi niiden kanssa ensi vuonna viettää erilaisia kirjallisuusteemapäiviä joita Beatonin kalenteri pursuaa. Vaikka Towel Dayta, joka on toukokuun 25. päivä. Silloin voisi pukeutua kylpytakkiin, heittää pyyhkeen olkapäälle ja lukea parhaita otteita Linnunradan käsikirjasta liftareille. 
Kuvat: Kate Beatonin Hark! A Vagrant Literary Calendar for 2013. Kuvan sarjakuvan voi lukea kokonaisuudessaan täällä

Lisää joululahjoja tipahtelee esiin ehkä taas myöhemmin, nyt taidan keitellä teetä.


These are some of the Christmas gifts I got this year. The stone mortar and pestle are from my mother, the awesome Hark! A Vagrant -calendar and the book Death is a Lonely Business by Ray Bradbury are both from my little sister who has a knack for finding perfect gifts.